Tämä on Kremlin droonitoiminnan tarkoitus

Ajatuspajan mukaan välikohtaukset ovat osa Venäjän laajempaa suunnitelmaa.
Kööppenhaminan lentoasema jouduttiin sulkemaan kuluneella viikolla droonihavaintojen vuoksi. AFP / LEHTIKUVA / STEVEN KNAP
Kööppenhaminan lentoasema jouduttiin sulkemaan kuluneella viikolla droonihavaintojen vuoksi. AFP / LEHTIKUVA / STEVEN KNAP

Useissa Euroopan maissa sattuneet droonivälikohtaukset ovat osa Venäjän laajempaa suunnitelmaa, arvioi yhdysvaltalainen Institute for the Study of War -ajatuspaja.

Kuluneella viikolla drooneja on havaittu sotilaskohteiden ja lentokenttien lähellä muun muassa Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa. Tanskassa droonit pakottivat viranomaiset sulkemaan tilapäisesti useita lentokenttiä, mukaan lukien pääkaupunki Kööppenhaminan Kastrupin lentoaseman.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Samaan aikaan Latviassa Unkarin Gripen-hävittäjien täytyi nousta tarkistuslennolle viiden Latvian rajaa lähestyneen venäläishävittäjän vuoksi. Viime viikolla kolme Venäjän MiG-31 -hävittäjää taas loukkasi Viron ilmatilaa 12 minuutin ajan.

Virallisesti Euroopan maat eivät ole syyttäneet tapahtumista Venäjää. Tanskan tiedustelupalvelun johtaja Finn Borch Andersen totesi kuitenkin torstaina, että välikohtauksissa on hybridisodankäynnin merkkejä, ja että Venäjän suorittaman sabotaasin uhka on Tanskassa korkea.

ISW:n raportin mukaan merkit kuitenkin viittaavat välikohtausten takana olleen Venäjä.

Ajatuspajan mukaan Venäjän syyllisyyden puolesta puhuu vahvasti yhtäkkinen droonivälikohtauksien kasvu, joka on tapahtunut samaan aikaan Venäjän suorittamien ilmatilanloukkausten ja Natoa vastaan uhoamisen kanssa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kuluneella viikolla Venäjän Ranskan-suurlähettiläs Alexei Meškov uhitteli Venäjän pitävän väitetysti Nato-maiden ilmatilaa loukkaavien venäläishävittäjien alasampumista sodanjulistuksena. Ulkoministeri Sergei Lavrov taas väitti EU- ja Nato-maat aiheuttaneen provosoinnilla Ukrainan sodan, ja että ne ovat Ukrainan kautta osallisia Venäjän vastaiseen sotaan.

ISW arveleekin, että droonivälikohtausten takana on laajempi suunnitelma, jossa Venäjä testaa Nato-maiden ilmapuolustusta ja poliittista tahtotilaa. Välikohtauksista saatua tiedustelutietoa Venäjä voisi taas hyödyntää mahdollisessa tulevassa konfliktissa Naton kanssa.

Perjantaina ISW varoitti myös, että Venäjä pyrkii aktiivisesti heikentämään länsimaiden tukea Ukrainalle ja häiritsemään maiden varautumista Venäjän uhkaan.

Ufan jalostamo on yksi Venäjän suurimmista öljylaitoksista.
Yöllä Suomen lähialueella ei ollut voimassa droonivaroitusta.
Alkuperäisen suunnitelman mukaista vahvaa pääiskua ei koskaan toteutettu.
Mainos