Kunnon turvavälien tärkeys korostuu liukkaalla kelillä, sillä hyvätkään talvirenkaat eivät takaa kesäkelin pitoa, muistuttaa Liikenneturva tiedotteessaan.
Liikenneturvan kyselyyn vastanneista 84 prosenttia kokee, että takana ajava on roikkunut perässä vaarallisen lähellä. Kuitenkin ainoastaan 21 prosenttia tunnistaa itse ajaneensa liian lähellä edellä ajavaa.
– Tämä on varsin yleinen harhakuva: se mitä itse tekee, ei ole vaarallista, mutta muiden tekemänä siitä tulee vaarallista sanoo Liikenneturvan koulutusohjaaja Minna Jokinen.
– Ihminen kuvittelee olevansa monessa asiassa taitavampi kuin muut, myös liikenteessä, hän jatkaa.
Riittävän suuren turvavälin pitäminen edellä ajavaan korostuu, kun joku roikkuu perässä vaarallisen lähellä. Jos edessä ajavakin on liian lähellä, ketjukolarin todennäköisyys kasvaa.
– Tarpeeksi suuret turvavälit tekevät liikenteestä sekä turvallisempaa että sujuvampaa. Liian lyhyt väli voi johtaa peräänajoon ja jopa ketjukolariin. Jokainen meistä voi ehkäistä onnettomuuden riskiä omalla toiminnallaan, Jokinen sanoo.
Liian lähellä ajo on epämiellyttävää, sillä tahdin määrää edessä ajava. Mitä lähempänä toisiaan ajetaan, sitä enemmän liikenteessä syntyy haitariliikettä, kun ajonopeus tempoilee. Vastaavasti riittävin ajoneuvovälein liikkuva jono etenee jouheasti. Huonolla näkyvyydellä on tärkeää, että liikenteen rytmi on tasainen eikä nykivä.
Tieliikennelain mukaan edellä ajavaan on pidettävä sellainen turvaväli, että peräänajon vaaraa ei ole. Nyrkkisääntönä kesäaikaan maantiellä turvavälin on oltava metreinä vähintään sama kuin mikä vauhti on. Talvikelillä vähintään kaksinkertainen.
– Eli jos ajaa 80 kilometriä tunnissa, turvavälin on oltava 80 metriä tai vähintään neljä sekuntia. Taajamassa sopiva turvaväli on vähintään puolet ajonopeudesta, eli 40 kilometrin tuntinopeudessa ainakin 20 metriä. Talvikelillä turvavälin pitää olla tuplasti pidempi ja jäisellä kelillä vieläkin enemmän, Jokinen ohjeistaa.
