Koronatapausten määrä on Suomessa edelleen nousussa. Muutos kesäkuun yhdeksänteen päivään, joka oli edellinen raportointipäivä, on yli 10 000 todennettua tartuntaa. Todellinen määrä saattaa olla tätäkin suurempi.
Pitääkö olla huolissaan HUS:in infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen?
– Ei hirveämmin. Tartuntaluvut ovat selvästi korkeammat kuin aiemmissa epidemiahuipuissa. Tartunnan saamisen riski on ihan merkittävä, mutta sairaalapotilaiden määrät eivät ole merkittävästi nousseet, Järvinen sanoo Verkkouutisille.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri pitää edelleen selkeää kärkipaikkaa tartuntamäärissä, toisena tulee Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja kolmantena Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Suurista tartuntamääristä huolimatta sairaalahoidon tarve sekä koronakuolemat ovat laskussa.
Järvisen mukaan HUS:in alueella tartuntojen määrä on ollut lievässä nousussa viimeisen neljän viikon ajan. Tartuntamäärissä ei ole kuitenkaan tapahtunut räjähdysmäistä kasvua, kuten aiempien virusmuunnosten kohdalla vaan tartuntamäärien kasvu on ollut tasaista.
Uusin BA.5-virus on nyt valtavirus pääkaupunkiseudulla. Heinäkuun loppuun mennessä Järvinen uskoo sen sivuuttaneen muut muunnokset. Vaikuttaa siltä, että BA-5 on taudinkuvaltaan samanlainen kuin aiemmat omikron-muunnokset ja kolme rokoteannosta antaa hyvän suojan vakavaa tautia vastaan.
Järvinen sanoo, että ennustaminen on vaikeaa, mutta hän ei usko BA.5-muunnoksen olevan enää valtavirus loppuvuodesta. Aiempina vuosina tartuntamäärät ovat nousseet marraskuussa, mutta Järvinen ei osaa arvata, että mikä virustyyppi silloin on kyseessä.
– Jos kesä sujuu näinkin rauhallisena kuin se on nyt ollut, niin BA.5-virus on todennäköisesti valtavirus vielä alkusyksystä. Tämä virustyyppi ei ole kovin suurta osaa väestöstä alkusyksystä vielä tavoittanut, joten tapausmäärät varmaan silloin hetkellisesti nousevat, Järvinen arvelee.
Vaikka tartuntamäärät eivät huoleta Järvistä, niin kesän osalta kysymysmerkin asettaa se, että riittävätkö sairaanhoidon resurssit, kun hoitajien kesälomat osuvat samaan aikaan kasvavien tartuntamäärien kanssa. Todennäköistä on, että kasvavien tartuntamäärien mukana sairaalahoidon tarvekin tullee kasvamaan. Järvinen kyseleekin, että mihin resursseja suunnataan.
– Tällä hetkellä resurssia menee aika paljon testaamiseen, jonka takana on poliittinen päätös. Testaamista tehdään aika pitkälti tartuntatautipäivärahan takia, Järvinen sanoo.
Ruotsissa on päädytty rokottamaan jälleen kaikki yli 65-vuotiaat. HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoi aiemmin tässä kuussa Verkkouutisille, kuinka hän oli huolissaan Suomen iäkkäästä väestöstä, josta kesäkuun alussa oli rokotettu vain viisi prosenttia.
Järvinen ei jaa Lehtosen huolta.
– Rokotuspäätökset on järkevä tehdä kansallisesti. Meillä Suomessa kolmen rokotteen antama suoja on keskimäärin parempi kuin muissa maissa pidemmän rokotevälin takia. Lisärokotteilla ei mitään merkittävää aikaan saada. THL:n laskelmien mukaan, jos tilanne pysyy tämän tyyppisenä tai vähän lievempänä, niin tarvitaan 94 000 rokotetta, että saadaan yksi sairaalahoitojakso säästettyä, sanoo Järvinen.
LUE MYÖS:
Miksi neljättä rokotetta ei saa? Ministerin mukaan ”tiukka” THL ohjaa
