Talsa: Suomi pian yksi Euroopan velkaantuneimmista

IMF:n ennusteen mukaan Suomen velkasuhde kasvaa entisestään tulevaisuudessa.
Käteistä rahaa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Käteistä rahaa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Petteri Orpon (kok.) hallitus on luvannut eheyttää julkista taloutta ja hidastaa Suomen velkaantumista. Hallitus on ohjelmassaan määrittänyt kuuden miljardin euron sopeuttamistoimet, joilla tähdätään kansantaloutta vahvistaviin vaikutuksiin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo, että toimia velkaantumisen pysäyttämiseksi tarvitaan ripeästi. Asiasta uutisoi Taloussanomat.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Olennaista on se, että saataisiin aikaan suunnanmuutos niin, että meillä olisi näkymä siitä, että velka lähtee kääntymään laskuun, Kangasharju sanoo.

– Mitä velkaisempi maa, sitä hitaampaa on talouskasvu ja sitä vähemmän on tarvittaessa tilaa elvyttää. Sitä enemmän menee myös rahaa korkomenoihin, hän sanoo.

Suomen velka alkoi kasvaa vuoden 2008 finanssikriisin aikoihin. Valtionvelkaa oli silloin 54,4 miljardia euroa, eli noin 10 200 euroa kansalaista kohden.

Tänä vuonna heinäkuun lopussa velkaa oli 151,2 miljardia euroa, eli reilut 27 000 euroa per kansalainen. Velan korkokuluihin puolestaan käytetään noin 2,6 miljardia euroa.

Poimintoja videosisällöistämme

Ennen finanssikriisiä Suomi oli velkaantumisen malliesimerkki. Velan suhde bruttokansantuotteeseen oli tuolloin alle 40 prosenttia.

EU:n velkasuhteen keskiarvo vuonna 2022 oli 84 prosenttia. Suomen julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 73 prosenttia. Lukema on siis edelleen alle keskiarvon.

Suomi on kuitenkin yksi niistä muutamista EU-maista, jossa velkaantumisen ennustetaan jatkuvan voimakkaana lähitulevaisuudessa. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ennusteen mukaan Suomen velkasuhde olisi vuonna 2028 jo 82,1 prosenttia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Meillä on rakenteellinen alijäämä. Se tarkoittaa sitä, että vaikka suhdanne olisi normaali, velkaannumme silti. Julkinen sektori on liian suuri talouden kantokykyyn nähden, kertoo Kangasharju Talsalle.

Kangasharjun mukaan velkaantumisen hidastamiseksi tulisikin luoda edellytyksiä talouskasvulle. Hänen mukaansa velkaantumisen alentaminen ei ole helppo tehtävä.

– Valitettava suunnanmuutos tapahtui viitisentoista vuotta sitten. Sitä ei ole vieläkään pystytty kääntämään, Kangasharju sanoo.

Mainos - muuta luettavaa
Mainos