Taloyhtiöissä on tarvetta lisätä suunnitelmallisuutta erityisesti energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa, katsoo Kiinteistöliitto.
Vain pieni osa taloyhtiöistä on asettanut tavoitteita esimerkiksi energian- ja vedenkulutukseen liittyen, vaikka näillä olisi iso merkitys asumiskustannusten sekä asumisen päästöjen näkökulmasta. Tiedot selviävät Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemän energia- ja ilmastoaiheisen kyselyn vastauksista.
Kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä kolmannes kokee, että he eivät tiedä mistä energiatehokkuuden parantaminen pitäisi aloittaa tai jos tietävät, asiat jäävät muiden asioiden jalkoihin. Tilanne on hieman parantunut edellisestä, vuonna 2022 tehdystä kyselystä.
Vastauksissa korostuu talouden merkitys energiatehokkuutta parantaville hankkeille. Asumiskustannukset, hankkeiden takaisinmaksuaika ja rahoitus ratkaisevat. Talouteen liittyvät syyt menevät taloyhtiöissä ilmastonäkökulmien edelle.
Myös päätöksentekoon liittyvät syyt hidastavat energiatehokkuuden parantamista taloyhtiöissä. Lisäksi taloyhtiöt kokevat epävarmuutta siitä, millaisia vaihtoehtoja on tarjolla, ja mitkä ratkaisut ovat kannattavia. Neutraalien asiantuntijoiden löytäminen koetaan vaikeaksi.
Taloyhtiöiden energiajohtamiseen tarvitaan lisää tavoitteellisuutta
Vain neljäsosa kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä on asettanut tavoitteita esimerkiksi energian- ja vedenkulutukseen tai talviajan huoneilman lämpötilaan liittyen.
– On perusteltua kysyä, millä tavoin voidaan johtaa näitä asumiskustannusten ja päästöjen kannalta tärkeitä asioita, jos niihin liittyen ei ole asetettu lainkaan tavoitteita, sanoo Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy tiedotteessa.
Energia- ja vesikustannukset ovat tyypillisesti 30-40 prosenttia taloyhtiön hoitokuluista, jolloin niihin liittyvät valinnat ovat ratkaisevan tärkeitä taloyhtiölle.
Lain edellyttämät asiat kunnossa
Kyselyyn vastanneissa taloyhtiöissä ns. lakisääteiset asiat, kuten energiatodistukset ja kunnossapitotarveselvitykset, on hoidettu hyvin. Lähes kolmella neljästä vastaajataloyhtiöstä on myös jonkinlainen kymmenen vuoden kunnossapitosuunnitelma.
-Kokonaisvaltaiseen energiajohtamiseen kuuluvat myös strategia, talouden pitkän tähtäimen suunnitelma sekä viestintäsuunnitelma, ja nämä ovat vastausten perusteella varsin harvinaisia. Ilmastohaittojen riskikartoitusta ei ole tehnyt kuin kuusi prosenttia vastaajataloyhtiöistä, Petri Pylsy toteaa.
Energia-asioiden johtamisessa ja taloteknisten järjestelmien toimivuuden varmistamisessa perustyökalu on aktiivinen, vähintään kuukausitason kulutusseuranta. Se puuttuu lähes kolmasosalta vastanneista taloyhtiöistä.
– Tätä voi pitää merkittävänä puutteena, eikä tilanne ole viime vuosina varsinaisesti parantunut, Pylsy sanoo.
Taloyhtiöissä tarvitaan ryhtiliikettä
Petri Pylsyn mielestä taloyhtiöissä tarvitaan helposti omaksuttavaa tietoa siitä, miten energiatehokkuuden parantamisessa päästään liikkeelle ja miten energiatehokkuus otetaan osaksi aktiivista ja tavoitteellista taloyhtiön johtamista.
Hänen mukaansa taloyhtiöissä on edelleen tarvetta johtamisen ryhtiliikkeelle, jossa hyödynnetään suunnitelmallisen kiinteistönpidon olemassa olevia työkaluja, kuten taloyhtiön strategiaa, kunnossapitosuunnitelmaa, aktiivista kulutusseurantaa ja suunnitelmallista viestintää.
Kiinteistöliiton energia- ja ilmastokysely toteutettiin 27.11.-14.12.2025. Edellisen kerran vastaavan tyyppinen kysely toteutettiin vuonna 2022. Verkkokyselynä toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 2835 vastaajaa. Vastaajat olivat Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten jäsentaloyhtiöiden edustajia. Vastaajista 66 prosenttia oli hallituksen puheenjohtajia ja 34 prosenttia hallituksen jäseniä.
Vastaajista 69 prosenttia oli asuinkerrostaloyhtiöistä ja 31 prosenttia rivitaloyhtiöistä. Vastaajista pääkaupunkiseudulta oli noin 31 prosenttia, muualta Etelä-Suomesta 21 prosenttia, Länsi-Suomesta 32 prosenttia, Itä-Suomesta yhdeksän prosenttia ja Pohjois-Suomesta seitsemän prosenttia.