Tekoäly on jo opetettu pelaamaan shakkia, ajamaan autoa ja tuottamaan tekstiä, mistä Open AI:n kehittämä Chat GPT on tuore esimerkki.
Chat GPT:ltä voi kysyä lähes mitä vain, ja kielimalli suoltaa aiheesta järkevän oloisen tekstin laskemalla sanojen todennäköisyyksiä ja ammentaen asiaa valtavasta datamassasta, jolla se on opetettu.
– Chat GPT oli siinä mielessä läpimurto, että (kielimallissa hyödynnetyn) datan määrä ja laskennan määrä on paljon suurempi kuin aikaisemmin. Open AI investoi hankkeeseen valtavasti rahaa ja vaivaa – ja vasta kun tekee, niin näkee lopputuloksen. Ja sehän on yllättävän hyvä, sanoo professori Petri Myllymäki Helsingin yliopistosta ja FCAI-tekoälytutkimuskeskuksesta.
Lähemmässä tarkastelussa paljastuu, että faktat eivät välttämättä pidä paikkaansa. Lisäksi data, jolla tekoäly on opetettu, on peräisin reaalimaailmasta, joten se heijastaa myös reaalimaailman vinoumia.
– Jos esimerkiksi tekoälyn kielimalli syrjii ihonvärin tai sukupuolen perusteella, kuka on vastuussa? Nämä asiat nousevat nyt oikeasti esille, Myllymäki sanoo.
Chat GPT:tä käytetään kuitenkin jo apuna esimerkiksi koodauksessa ja mainostoimistojen ideointityössä. Koodauksessa on Myllymäen mukaan se riski, että sen kautta voi tulla paljastaneeksi liikesalaisuuksia.
Tekoälyn sääntelyllä on jo kiire
Jatkossa tulee Myllymäen mukaan pohtia, miten paljon amerikkalaiset jättiyhtiöt saavat hyödyntää dataamme. Euroopan unioni on tehnyt datan sääntelyä koskevia lakeja, kuten GDPR:n, ja kaksi vuotta sitten julkaistiin tekoälyn asetusehdotus (AI Act), josta on siitä pitäen väännetty kättä.
Suomen hallitus on ollut huolissaan tästä laista, koska tekoälyn määritteleminen on vaikeaa.
–Suomi on tekemässä paikallista lainsäädäntöä, jonka mukaan esimerkiksi veropäätöksiä voi edelleen tehdä kuten nyt: tietokone laskee suoraviivaiset tapaukset nopeammin, paremmin ja luotettavammin kuin ihminen, Myllymäki toteaa.
Yrityksille keskeneräinen tekoälylainsäädäntö on myös hankala asia, sillä se voi hankaloittaa investointeja uusiin palveluihin.
Yhdysvalloilla ja Kiinalla on oma tekoälyyn liittyvä sääntelynsä, Euroopassa keskitytään ennen kaikkea ihmisten perusoikeuksia ja eettisiä arvoja korostavaan säätelyyn.
Sääntelylainsäädännöllä on Myllymäen mukaan jo kiire, koska tekoälyä hyödynnetään enenevässä määrin. Tekoälyn riskit liittyvät muun muassa verkkorikollisuuteen ja autonomisten aseiden kehittämiseen.
Meneillään oleva murros muuttaa työmarkkinoita
Maailmassa on meneillään digitaalinen murros, joka vaikuttaa työmarkkinoihin laajasti: uusia tehtäviä syntyy ja toisia katoaa. Teknologia on aina ollut työmarkkinoilla muutosten ajuri.
Tekoälyn avulla voidaan jatkossa esimerkiksi tehostaa tuotantoa, optimoida logistiikkaa ja säästää ihmistyövoimaa siihen, missä sitä eniten tarvitaan. Muutokset eivät ole aina sellaisia kuin ajatellaan: esimerkiksi taksikuskeja todennäköisesti tarvitaan, vaikka autonomiset autot yleistyisivätkin.
– Jos joskus saamme autonomisia autoja liikenteeseen, miten toimitaan, jos asiakas onkin pyörätuolissa? Myllymäki kysyy ja lisää, että autonvalmistajat voisivat keskittyä realistisempaan tavoitteeseen, ajoturvallisuuden parantamiseen.
Organisaatiot ja kansakunnat, jotka pystyvät hyödyntämään tekoälyä parhaiten, ovat tulevaisuudessa voittajia. Suomessa on paljon huippuosaamista, mutta Myllymäen mukaan osaajia tarvitaan vielä paljon lisää.
Teknistä valmiutta ei sen sijaan puutu: Kajaanissa sijaitsee Euroopan tehokkain supertietokone Lumi, joka on valtion ja yliopistojen käytössä. Lumi-koneen laskentatehoa on hyödynnetty esimerkiksi tekoälyn suomalaisen kielimallin kehittämiseen ja uusien biomateriaalien tutkimiseen.
Laskentatehoa tarvitaan, koska tekoäly hyödyntää koneoppimista, jossa tietokone löytää datamassasta tilastollisia riippuvuuksia. Niitä voidaan hyödyntää tekstin tuottamiseen, ennusteiden tekemiseen tai kuvien luokitteluun.
– Tekoäly on matematiikkaa, tilastotiedettä ja tietojenkäsittelytiedettä. Se on kokonainen tieteenala, ja käytännössä se on monimutkaista laskentaa, jota tehdään tietokoneella, Myllymäki kuvaa.
Pitääkö tekoälyn jatkuvasta kehittämisestä olla huolissaan?
Arviolta 20 000 ihmistä on jo allekirjoittanut vetoomuksen, jonka mukaan tekoälyn kehittäminen tulisi lopettaa. Tämä on kuitenkin Myllymäen mukaan lähinnä pr-temppu, jolla halutaan herättää keskustelua tekoälystä sekä sen yhteiskunnallisista vaikutuksista ja vastuukysymyksistä.
Tekoälyn kohdalla puhutaankin Myllymäen mukaan liikaa epätodennäköisistä skenaarioista, kuten supertekoälystä, joka olisi uhka ihmiskunnalle ja ottaisi vallan käsiinsä.
–Useimmat tekoälytutkijat eivät usko, että tällaista tulee tapahtumaan. Tämä vie huomion epäolennaisiin asioihin, kun meillä on ongelmia, jotka pitäisi ratkaista tässä ja nyt, Myllymäki sanoo.
Osa ongelmista, joita tekoälytutkijat nykyään ratkovat, ovat luonteeltaan monimutkaisia ja pysyviä.
–FCAI:ssa teemme yhteistyötä eri tieteenalojen kanssa. Yritämme ratkaista ongelmia, jotka voivat liittyä esimerkiksi kasvihuoneilmiöön, köyhyyden poistamiseen tai syöpälääkkeiden kehitykseen, Myllymäki kertoo.