Puolustusministeriö ilmoitti perjantaina hylänneensä kuusi ulkomaiden kansalaisten kiinteistökauppaa Suomessa. Ministeriön mukaan turvallisuusympäristön muutos edellyttää Suomen viranomaisilta riittäviä toimia erilaisten laaja-alaisten vaikuttamispyrkimysten estämiseksi. Hankkimalla kiinteistöjä Suomesta voidaan esimerkiksi pyrkiä hakemaan jalansijaa maassa tai heikentämään viranomaisten toimintaedellytyksiä.
Verkkouutiset tutustui kauppoihin, niiden tekijöihin ja hylkäyspäätöksiin. Lue alta, millaisia kauppoja nyt hylättiin.
Savonlinna ja Imatra
Uzbekistanin kansalainen asuu ja harjoittaa liiketoimintaa Virossa. Hän yritti ostaa samana päivänä syyskuussa 2025 talot sekä Savonlinnasta ja Imatralta. Savonlinnasta hän halusi ostaa vanhan ja huonokuntoisen omakotitalon Pietarissa asuvalta venäläispariskunnalta ja ilmoitti, että se tulisi asuinkäyttöön.
Myös Imatran kiinteistö mainitaan vanhaksi ja huonokuntoiseksi omakotitaloksi, jonka myyjinä olivat kaksi Pietarissa asuvaa naista. Tämä Imatran-talo olisi ostajan mukaan tullut vuokrauskäyttöön.
Savonlinnan-talolta on alle 40 kilometriä rajalle. Imatran-talolta etäisyys on alle 10 kilometriä.
Puolustusministeriö tyrmäsi ostajan molemmat hakemukset. Hakijalla tai hänen perheenjäsenillään ei kenelläkään ole oleskeluoikeutta Suomessa. Hakija oli jäänyt kiinni Suomessa työskentelemisestä ilman työlupaa vuonna 2020 ja jatkanut töitään kiinni jäämisestä huolimatta. Tästä syystä hänelle oli vuonna 2021 annettu viiden vuoden maahantulokielto.
Viron yritysrekisterin mukaan mies on kolmen yhtiön hallituksessa. Niistä yksi on purkautumassa ja kahden muun liikevaihto vuonna 2025 on ollut yhteensä alle 9000 euroa.
Sysmä
Suomessa asuva venäläismies harjoittaa toimii yrittäjänä ja halusi ostaa Moskovassa asuvalta mieheltä Sysmästä kiinteistön omaan vapaa-ajan käyttöön. Suomessa asuva venäläismies mainitsi hakemuksessaan, että harkitsi mahdollisesti myös vuokraavansa kiinteistöä toisinaan muille esimerkiksi Airbnb-palvelussa.
Mies toimii kemian alan myyntiyrittäjänä. Puolustusministeriö havaitsi että kemian alan yritys kuuluisi Venäjällä toimivaan konserniin, joka tuottaa kemikaaleja joita koskevat pakotteet. Sen jälkeen kun tuotteet asetettiin Venäjän hyökkäyssodan takia vientikieltoon, kiinteistön ostaja on lopettanut niiden kaupan kolmansille maille. Hän on kuitenkin sen jälkeen matkustellut Kiinassa, Hongkongissa, Qatarissa ja Kyproksella, joilla on kaikilla normaalit suhteet Venäjään. Ministeriö huomauttaa vielä erikseen, että tänä aikana venäläinen emokonserni on avannut uuden tehtaan Kiinaan ja osallistunut Venäjällä julkiseen hankintaan.
Suomeen rekisteröidyn yhtiön sivuilta oli myös poistettu tieto yhtiön venäläisestä haarasta Pietarissa mutta vasta sen jälkeen, kun mies oli hakenut lupaa kiinteistökaupalle.
Lupaa kiinteistön ostolle ei tullut, koska puolustusministeriö ei voinut varmistua siitä että kaupan rahoitukseen ei liittyisi Suomen edun kannalta haitallisia tahoja tai pakotteiden kiertämistä.
Raasepori
Suomeen rekisteröity yritys yritti ostaa Raaseporin kunnalta Mustion vanhan koulun maaliskuussa 2024. Hankkeessa yritystä edusti sen hallituksen puheenjohtajaksi merkitty mies, jolla on Kanadan kansalaisuus. Yrityksen kolmesta nimenkirjoitusoikeutetusta yksi on tämä Kanadan kansalainen, yksi Suomen kansalainen ja yksi Venäjän kansalainen. Ostajataho kuvaili puolustusministeriölle aikovansa käyttää kiinteistöä taidealan liiketoimintaan, lyhytaikaisten koulutusten järjestämiseen ja voittoa tavoittelemattoman yhteisöllisen toiminnan järjestämiseen. Puolustusministeriön mielestä käyttötarkoitus oli epäuskottava.
Yritys ei toimittanut tarkennettua liiketoimintasuunnitelmaa eikä ja kaupparekisteristä puuttuu tilinpäätös tilikaudelta 2024. Puolustusministeriö kertoo päätöksessään, että se tavoitteli hakijaa sähköpostitse, puhelimitse ja haastemiehen välityksellä jotta kiinteistöhankinnan luvanvaraisuudesta annetun lain mukainen lupavelvollisuuden mukainen hakemusprosessi saataisiin käyntiin.
Laiminlyöntien ja epäuskottavuuden takia lupaa ei tullut.
Kittilä
Kiinalaisten yritys osti toiselta yritykseltä rakentamattoman tontin Loukisenvaaran etelärinteestä tammikuussa 2025. Tarkoituksena oli alun perin perustaa tontille telttailualue, mutta ostajayritys kertoi puolustusministeriölle suunnitelmien muuttuneen. Yrityksen edunsaajaksi oli merkitty Kiinassa asuvia Kiinan kansalaisia, mutta lokakuussa yritys päivitti edunsaajailmoitukseen Suomessa asuvia Kiinan kansalaisia ja Suomen kansalaisia.
Puolustusministeriön mielestä muutos saattoi olla yritys erehdyttää lupaprosessissa. Sen mielestä myöskään liiketoimintasuunnitelma ei ollut uskottava erityisesti tontin sijainnin takia. Se on lähellä Leviä, mutta kartan perusteella melko syrjäinen. Myös selvityksiä puuttui.
Lupaa ei tullut.
Parikkala
Espoossa asuva Venäjän kansalainen halusi ostaa Espanjassa asuvalta Venäjän kansalaiselta Parikkalassa sijaitsevan vanhan tilan virkistyskäyttöä varten syyskuussa 2025. Kaupalle haettiin lupaa asianmukaisesti, mutta tammikuussa hakija otti yhteyttä ilmoittaen että ostaja onkin hänen vaimonsa. Myös vaimo on Venäjän kansalainen, jolla on pysyvä oleskelulupa. Tämä hakikin lupaa pian.
Puolustusministeriötä ostajan muutos aviopuolisosta toiseen vaikuttaa oudoksuttaneen. Sen mukaan se ei ole voinut poissulkea pyrkimystä häivyttää tieto kiinteistön todellisista käyttäjistä, sillä sille ei selvinnyt syytä ostajanvaihdokselle.
Luvan epäämiselle oli toinenkin painava syy. Tämä vanha tila nimittäin sijaitsee vain 500 metrin päässä Suomen ja Venäjän rajasta. Rajavyöhykkeen alkuun on noin 200–300 metriä ja toisella puolella noin 300 metrin päässä kulkee Valtatie 6. Lisäksi tila sijaitsee noin 600 metrin päässä Simpelejärven osasta, jonka keskelle on vedetty valtakunnanraja.