Riku Keski-Rauskan uutuuskirjassa Sinä osaat, sinä pystyt — Ilkka Suomisen elämä (Docendo) kerrotaan Suomen politiikkaan ja kielenkäyttöön jääneen Minä juon nyt kahvia -tokaisun taustasta. Kuuluisan heiton lausui pääministeri Harri Holkeri M/S Mariellalla 1990.
Pääministeripuolue kokoomuksen sisällä oli ollut vääntöä puolueen presidenttiehdokkaasta. Kirjan mukaan ”Holkerin ehdokkuus ei ihastuttanut (Ilkka) Suomista, muttei hän ollut järin ihastunut omasta ehdokkuudestakaan. Ulospäin hän pyrki ylläpitämään vanhaa tarinaa Holkerin ehdokkuudesta ja vakuutti olevansa ”koska tahansa” valmis sanomaan, ettei olisi käytettävissä tässä pelissä”.
Presidentinvaaleihin oli aikaa vielä neljä vuotta, mutta kyseessä oli kirjan mielestä ”Holkerin poliittiseen nirhaamiseen tähtäävä operaatio”. Siinä 600 puolueaktiivilta oli kysytty mielipidettä asiasta. Puoluejohtaja Ilkka Suominen, jonka Holkeri oli 1987 hallitusta muodostettaessa jyrännyt, sai eniten kannatusta. Tulos vuoti julki.
Harri Holkeri kirjoitti Ilkka Suomiselle kirjeen, joka jäi postittamatta:
Vielä eilen Pekan (Kivelä) kanssa jutellessani pakotin itseni uskomaan, ettei puoluetoimisto toimi minun suuntaani vahingoittamistarkoituksessa. Höperyyttäni jopa kerroin vähän sisäisistä tunnoistani ja sanoin uskovani puoluesihteerin mieskohtaiseen vilpittömyyteen. – – Nyt minun on enää mahdotonta pysyä tuolla kannalla. Otan annettuna sen, että puoluetoimisto on jo pitkään, niin kuin minulle on väitetty, halunnut tehdä nimenomaan minusta syntipukin. Liian moni asia puhuu sen puolesta, että kömmähdyksiksi sanotut toimet ovat ajattelun
eikä ajattelemattomuuden tuotteita. … Mutta onko todella niin, että minun on annettava oman puoluekoneiston ruoskia itseäni salaa selästäpäin vain sen vuoksi, että eduskuntavaaleihin on aikaa vuosi ja että soisin niissä puolueeni menestyvän?
Kirjassa todetaan, että ”pahat puheet Holkeri olisi vielä kestänyt, mutta keväällä 1987 ylikävelemänsä puheenjohtajan kostoa hän ei kestänyt”.
Kyselytulosten jälkeen kokoomusväki lähti eduskuntavaaliristeilylle.
– Kireäkasvoinen pääministeri juoksi laivalla toimittajia pakoon ja vain satimeen joutuessaan suostui toteamaan, että ”en kommentoi asiaa mitenkään”. Aikansa yritettyään toimittajat saivat sen mitä halusivatkin: Holkerin kiukkuisen reaktion filmille.
Ilkka Suominen muistelee tapausta näin:
– Odottelimme tilaisuuden alkua pienessä ryhmässä Harri Holkerin kanssa seisoskellen ja kahvia pahvikupeista juoden. Ympärille oli kerääntynyt jo toimittajia, joille tuo kyselytunti oli avoin. Televisiotoimittaja kuitenkin tunkeutui väen väkisin tuohon ryhmämme kahvihetkeen ahdistellen pääministeriä kysymyksellään. Hyvä ettei Harri saanut linssistä mustaa silmää. Yritettyämme ensin ystävällisesti selittää, että kyselytilaisuus on myös medialle avoin, sanoi Harri sitten toimittajalle lopulta ärsyyntyneessä tilassa vähän pahvimukiaan nostaen: ”Minä juon nyt kahvia.”
Todellisuudessa toimittajia oli useampia, tilanne oli pitempi ja Holkerin kahvikuppi oli oikea.
– Kuva ylimielisestä, huumorintajuttomasta ja helposti suuttuvasta pääministeristä oli valmis, mutta kuva oli yhtä aikaa sekä täysin oikea että väärä, kirjassa katsotaan.
– Ei ollut sattumaa, että presidenttikyselyn tulosten julkistamisen ohella risteilyn aikana Suominen ilmoitti olevansa sittenkin ehdolla vuoden 1991 eduskuntavaaleissa. Selätettyään Holkerin Suominen teki välittömästi selväksi, että hänen tavoitteenaan oli seuraavan hallituksen (1991 alkava) pääministeriys.
LUE MYÖS:
”Entinen veli – valehtelet”: Näin paloivat Ilkka Suomisen ja Harri Holkerin välit
