Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus Suomelle on pääsy viidennen artiklan turvatakuiden piiriin. Puolustusliiton jäsenenä Suomi osallistuu jatkossa myös Naton puolustussuunnitteluun, operatiiviseen suunnitteluun sekä ydinasepolitiikan suunnitteluun.
Samaan aikaan on paljon asioita, joihin Suomen liittyminen Natoon 4.4.2023 ei käytännössä tuo mitään uutta. Esimerkiksi Naton lippu ei lähtökohtaisesti näy puolustusvoimien kohteissa eivätkä Nato-tunnukset virkavaatteissa, paitsi heillä, jotka palvelevat Naton organisaatiossa.
– Emme ole ripustaneet lippuja univormuihimme viime tiistaista lähtien, kuvasi eversti Pasi Hirvonen puolustusvoimista Helsingissä torstaina järjestetyssä mediatilaisuudessa, jossa keskusteltiin Nato-jäsenyyden arjesta puolustushallinnossa sekä Suomen puolustuksen Nato-yhteensovittamisesta.
Nato-jäsenyys ei tuo muutoksia taistelijan varustukseen tai maastokuvioon. Natolla ei ole omia joukkoja, joten taisteluvarustus on kansallinen asia jatkossakin.
Nato ei päätä myöskään jäsenvaltioidensa puolustusmateriaalihankinnoista. Laajemmin tarkasteltuna puolustussuunnitteluprosessi ohjaa kuitenkin sitä, minkälaisia suorituskykyjä eri jäsenmaiden tulisi jatkossa kehittää ja hankkia.
Nato-Suomi vastaa jatkossakin ensisijaisesti itse oman alueensa puolustamisesta ja yleinen asevelvollisuus säilyy puolustuksen perustana. Nato-jäsenyys ei itsessään tuo myöskään muutostarpeita varusmiesten tai reserviläisten koulutukseen.