Vuosi 2022 oli 15. kansanedustajavuoteni. Kokemuksen vahvalla rintaäänellä voin sanoa, että vuosi on työmielessä ollut poikkeuksellisen vauhdikas. Kevät kului Ukrainan sodan seurauksien kartoittamisessa, puolustushankintojen vauhdittamisessa sekä Nato-prosessin parissa. Kiitos Suomen kansalle, joka ymmärsi muuttuneen ulkopoliittisen tilanteen nopeasti. Kesäkuussa eduskunnan enemmistö pääsi puolestaan yksimielisyyteen rajalain uudistamisesta hybridivaikuttamisen varalle. Syksyllä eduskuntaa on työllistänyt hoitajapula, katuväkivalta, valtion velkaantuminen, inflaatio ja energian hinta. Näihin kaikkiin kokoomus on esittänyt omat ratkaisunsa. Syksy onkin osoittanut, etteivät talouden lainalaisuudet ole muuttuneet, vaikka eräät vasemmistopuolueet ovat vuosikymmenen ajan koittaneet muuta väittää. Korkojen nousu, inflaatio ja energiakriisi ovat sanoja, jotka meistä moni olisivat mielellään jättäneet 1970-luvulle.
Viimeiset äänestykset on nyt hoidettu tämän vuoden osalta. Tuleva vuosi näyttää yhtä lailla työntäyteiseltä. Valtiovarainministeriö julkisti tiistaina taloudellisen katsauksena vuodelle 2023. Suomen talouden ennustetaan painuvan taantumaan ensi vuonna. Hallitus ei vaikuta reagoineen tähän vielä mitenkään. Suomi tarvitsee kipeästi suunnanmuutoksen. Antti Rinteen nousukausihallitus 2019 perustettiin kovin erilaiseen maailmaan kuin missä Sanna Marinin hallitus nyt operoi. Vuosi 2022 on kuitenkin osoittanut, ettei kannata ryhtyä ennustajaksi. En tässä siis lähde ennustamaan, että hallitus muuttaisi linjaansa enää ennen vaaleja. Vanhoilla opeilla mennään loppuun asti ja sotku jätetään seuraajien siivottavaksi.
Vasemmistohallituksen velkapolitiikalle on olemassa vaihtoehto. Kokoomus julkisti joulukuun alussa vaihtoehtobudjettinsa. Meidän mallissamme tulevaisuutta rakennetaan talouden kestävälle kasvulle, uuden luomiselle ja uudistumiselle. Meidän vaihtoehdossamme hyvinvointi syntyy suomalaisten työstä, ahkeruudesta ja yrittämisestä – jokainen työikäinen ja työkykyinen on töissä ja osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen.
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti osoittaa mitä me tekisimme toisin ensi vuonna, seuraavalla vaalikaudella ja vuosikymmenen loppuun mennessä. Me otamme yli miljardin vähemmän velkaa vuodessa. Me kevennämme suomalaisten palkansaajien ja eläkeläisten verotusta yli miljardilla – kaikissa tuloluokissa. Me huolehdimme, että yli 100 000 suomalaisella enemmän on mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään. Työllisyysuudistuksilla tavoittelemme peräti 80 prosentin työllisyysastetta. Kun nykyinen hallitus ei ole päässyt keinoista yhteisymmärrykseen, ovat tavoitteet joustaneet. Kokoomuksessa tavoitteet ohjaavat keinoja – ei keinot tavoitteita. Nyt kun maailmantalouden tilanne heikkenee, pitää olla valmius toteuttaa entistäkin kunnianhimoisempia uudistuksia.
On selvää, että taantuma vaikeuttaa myös julkisen talouden tasapainon saavuttamista. Politiikassa on aina enemmän tärkeitä menoja kuin mihin on varaa. Hallituksen tehtävä on valintojen tekeminen. Nykyisellä hallituksella ei ole ollut kykyä tai halua tehdä valintoja. Jonkun on uskallettava sanoa ääneen, ettei kaikkeen ole varaa. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on tehty valintoja. Panostaisimme 600 miljoonaa enemmän suomalaisten koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja turvallisuuteen. Vahvistaisimme varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laatua. Peruisimme Kela-korvausleikkaukset, jotta ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon. Lisäisimme poliisien määrää ja torjuisimme jengirikollisuutta. Ehdotuksemme ovat vapaasti hallituksen käytettävissä.
Talous ei vahvistu, velkaantuminen ei lopu, eikä kasvu käynnisty toivomalla. Luottamus tulevaisuuteen ja toivo rakentuvat määrätietoisesta työstä – selkeästä suunnitelmasta. Pystymme pelastamaan pohjoismaisen hyvinvoinnin, kunhan meillä on hieman malttia. Tätä Suomi tarvitsee – ja tähän kokoomus on valmis. Uudenvuoden jälkeen alkaa työ Suomen talouden suunnan kääntämiseksi.
