Suojelupoliisin tänään julkaistussa vuosikirjassa kuvataan neljä mahdollista skenaariota siitä, miten sota Ukrainassa vaikuttaa Venäjän sisäiseen kehitykseen lyhyellä aikavälillä. Arviossa keskitytään siihen, miltä tilanne voisi näyttää vuonna 2025. Supon mukaan Venäjän kehityssuunnalla on suuri vaikutus Suomen turvallisuuteen.
Supo muistuttaa, ettei mikään skenaarioista todennäköisesti toteudu sellaisenaan. Ennakoinnissa ei ole viranomaisen mukaan kyse ennustamisesta vaan erilaisten tulevaisuuksien tarkastelusta. Vuosikirjassa huomautetaan myös merkittävien yllättävien tapahtumien mahdollisuudesta.
– Esimerkiksi kokonaan uusi, globaali kriisi, kuten uusi pandemia tai uuteen konfliktiin johtava terrori-isku, voi viedä kansainvälisen huomion ja voimavarat toisaalle, mikä vähentäisi halua tukea Ukrainan puolustustaistelua, Suposta todetaan.
Verkkouutiset listasi alle Supon vuosikirjassa mainitut skenaariot. Niitä ei ole järjestetty todennäköisyyden mukaan.
1. Pitkittyvä sota
Tässä tilannekuvassa kumpikaan osapuoli ei ole saavuttanut sotilaallista ratkaisua ja sota jatkuu yhä vuonna 2025.
– Taistelut ovat vakiintuneet asemasodaksi, jossa molemmat osapuolet kärsivät yhä merkittäviä tappioita. Venäjän hallinnon vakaus säilyy, vaikka jatkuvat tappiot Ukrainassa sekä talouden kestokyky aiheuttavat maan johdolle kasvavaa huolta kansan tuen jatkumisesta, Supon vuosikirjassa todetaan.
Venäjällä olisi tällaisessa tilanteessa puutetta niin suorituskykyisistä joukoista kuin asejärjestelmistäkin. Riskiä täydestä liikekannallepanosta ei ole haluttu ottaa. Ukrainan sitkeä puolustustaistelu on jatkunut.
– Länsi on jatkanut Ukrainan tukemista, mutta tuki ei ole ollut riittävää ratkaisemaan sotaa Ukrainan hyväksi. Vuoteen 2025 tultaessa on entistä epävarmempaa, miten lännen tuki jatkuu. Rauhansopimusta ei ole näköpiirissä vuoteen 2025 tultaessa.
2. Ukraina ajaa Venäjän joukot ulos maasta
Toisessa skenaariossa Ukraina on menestynyt ja työntänyt venäläisjoukot pois alueiltaan vuoteen 2025 mennessä. Arviossa menestyksen takana on paitsi ukrainalaisten oma taistelutahto ja sotilaallinen taito, mutta myös lännen aiempaa suurempi tuki.
Venäjän epäonnistumisia selittäisi kyvyttömyys panostaa sotaan.
– Venäjän johto ei halua ottaa riskejä, joita esimerkiksi täysmittaiseen liikekannallepanoon liittyisi. Venäjällä on kasvavaa tyytymättömyyttä Ukrainassa koettujen tappioiden, rahoitusmarkkinoiden kriisin ja elintason heikkenemisen vuoksi.
Tällaisessa tilanteessa Venäjän pahenevat tappiot kasvattaisivat Supon mukaan Moskovan halua eskaloida tilannetta entisestään. Diktaattori Vladimir Putinin hallinto taas ajautuisi vaikeaan tilanteeseen, joka johtaisi vallanvaihtoon, mutta ei varsinaiseen kumoukseen. Uusi johtaja nousisi nykyisen koneiston sisältä.
3. Ukraina miehitetään
Tässä arviossa Venäjän onnistuisi miehittämään Ukrainan lähes kokonaan vuoteen 2025 mennessä, koska hajanainen länsi ei ole onnistunut tukemaan Ukrainaa tarpeeksi muun muassa energiakriisin ja inflaation takia.
– Venäjän jatkama siviilikohteiden määrätietoinen tuhoaminen ja Ukrainan raskaat tappiot vaikuttavat lopulta ratkaisevasti taistelutahtoon. Ukrainan puolustus murtuu, ja Venäjä kykenee miehittämään valtaosan maasta. Ukrainalaisten vastarintaliike jatkaa taisteluaan miehitysjoukkoja vastaan koko maan alueella. Lisää ukrainalaisia pakenee miehityshallintoa Euroopan maihin, Supon tilannekuvassa maalataan.
Sotilaallinen menestys ja hyökkäyssodalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen taas lisäisivät kansan tukea Vladimir Putinin hallinnolle ja ulkopoliittiselle linjalle. Talous kuitenkin kärsisi yhä ja Venäjän köyhimmillä alueilla nähtäisiin jopa humanitaarisen kriisin merkkejä.
Supon mukaan Moskovan kova linja jatkuisi yhä kotimaassa. Kansalaisia tarkkailtaisiin järjestelmällisesti ja mielenilmaukset tukahdutettaisiin kovaotteisesti.
– Venäjä siirtää joukkojaan Puolan, Latvian ja Liettuan vastaisille rajoille. Naton ja Venäjän välisen sodan riski kasvaa. Ukrainan miehitys on kipeä tappio lännelle. Venäjän ja lännen suhteet ovat romahtaneet, eikä osalla valtioista ole enää diplomaattisuhteita Venäjään, synkässä tilannekuvassa todetaan.
4. Hauras rauha
Viimeinen vuosikirjassa mainittu skenaario olisi epävarman rauhan saavuttaminen tulitaukosopimuksella vuoteen 2025 mennessä. Sopimuksessa Ukrainan alue jaettaisiin rintamatilanteen mukaisesti.
– Sopimuksen syntyyn vaikuttavat molempien osapuolten kokemat tappiot, vaikutelma sotilaallisen ratkaisun epätodennäköisyydestä ja molempiin sodan osapuoliin kohdistuva ulkopuolisten toimijoiden vaikutus.
– Lännen sotilaallinen tuki Ukrainalle on alkanut rapautua. Euroopan maiden yhtenäisyys rakoilee ja sotaväsymys painaa kansalaisia. Toisaalta Venäjän johto on arvioinut, että tuloksettoman sodan jatkaminen voi uhata hallinnon omaa olemassaoloa.
Ukraina menettäisi maan itä- ja eteläosien alueita Venäjälle, mutta tähän taivuttaisiin, koska sodan jatkamisen hinta arvioitaisiin liian raskaaksi.
Tässäkin skenaariossa presidentti Putinin edellytykset johtaa Venäjää heikkenisivät ja hän siirtyisi sivuun pian vuoden 2024 jälkeen.
Vuosikirja löytyy tämän linkin takaa.