Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee Suomen ensimmäisen syöpästrategian valmistumisesta. Syöpästrategia luo vahvan perustan sille, että Suomi voi vastata kasvavaan syöpätaakkaan ja nousta kansainväliseksi edelläkävijäksi syövän ehkäisyssä, hoidossa ja tutkimuksessa.
Nykyisin noin 35 000 ihmistä sairastuu Suomessa vuosittain syöpään. Kymmenen vuoden päästä sairastuneita arvioidaan olevan 10 000 enemmän.
– Syöpästrategian tavoitteena on parantaa potilaiden yhdenvertaisuutta ja elämänlaatua, läheiset huomioiden. Keskeinen tavoite on myös syöpien ehkäisy sekä syöpäkuolemien vähentäminen. Kansallinen syöpästrategia luo vahvan perustan sille, että voimme vastata kasvavaan syöpätaakkaan ja nousta kansainväliseksi edelläkävijäksi syövän ehkäisyssä, hoidossa ja tutkimuksessa, sanoo Sarkomaa tiedotteessa.
Maailman terveysjärjestö WHO on jo pitkään suositellut syöpästrategian laatimista. Syövän vastainen taistelu on EU:n ykkösprioriteetti terveyspolitiikassa. EU-maista syöpästrategia löytyy miltei jokaisesta, ja myös EU:lla on oma syöpästrategiansa.
– Syöpästrategian valmistelu starttasi, kun saimme vuonna 2023 valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden yhteistyössä lisättyä budjettiin lisämäärärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan, kertoo Sarkomaa.
Syöpästrategia kattaa koko syöpään liittyvän polun: syövän ehkäisyn, syöpäseulonnat, diagnostiikan, syöpähoidot, potilaiden kuntoutumisen tuen ja psykososiaalisen tuen, palliatiivisen ja saattohoidon sekä syöpätutkimuksen.
– Syöpästrategian toimeenpano on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan. On välttämätöntä, että seuraava hallitus myös sitoutuu strategian toimeenpanoon. Nykyisellä hallituksella on myös näytön paikka strategian toimeenpanon aloittamisessa ja tukemisessa, Sarkomaa painottaa.
Sarkomaan mukaan syövän ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen toteamiseen panostaminen ovat keskeisessä asemassa. Euroopan komissio on pitkään suositellut rintasyöpäseulontojen laajentamista koskemaan kaikkia 45–74-vuotiaita naisia. Suomen seulontaohjelma koskee nykyisin vain 50–69-vuotiaita.
– Seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on tutkimusten mukaan kustannusvaikuttava keino varhaistaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja ennen kaikkea inhimillisiä kärsimyksiä. On perusteltua, että maamme seulontaohjelmat kokonaisuudessaan vastaavat uusinta tutkimusnäyttöä, Sarkomaa sanoo.
LUE MYÖS:
Keuhkosyöpään kuollaan Suomessa aiemmin kuin Pohjoismaissa, syitä selvitettiin