Syöpähoidossa yllätys: Kasvaimet katosivat osalla potilaista

Uusi lääkehoidon ja solunsalpaajien yhdistelmä tuotti poikkeuksellisen lupaavia tuloksia levinneen haimasyövän hoidossa.
Tauti saatiin hallintaan yli 90 prosentilla potilaista.
Tauti saatiin hallintaan yli 90 prosentilla potilaista.
Tauti saatiin hallintaan yli 90 prosentilla potilaista.
Tauti saatiin hallintaan yli 90 prosentilla potilaista.

Uusi lääkehoidon ja solunsalpaajien yhdistelmä tuotti poikkeuksellisen lupaavia tuloksia levinneen haimasyövän hoidossa. Tutkijoiden mukaan hoidon teho on vielä vahvistettava suuremmassa vertailututkimuksessa.

Daraxonrasib-lääkkeen ja solunsalpaajahoidon yhdistelmä sai kasvaimet pienenemään tai katoamaan yli 60 prosentilla levinnyttä haimasyöpää sairastavista potilaista varhaisvaiheen kliinisessä tutkimuksessa.

Tulokset esiteltiin perjantaina EORTC:n, Yhdysvaltain National Cancer Instituten ja American Association for Cancer Researchin ENA 2026 -syöpätutkimuskokouksessa Barcelonassa.

Tutkimukseen osallistui 61 potilasta, joilla oli muualle elimistöön levinnyt haiman adenokarsinooma. He eivät olleet aiemmin saaneet hoitoa levinneeseen tautiin. Potilaat saivat päivittäin daraxonrasibia sekä gemsitabiinista ja nab-paklitakselista koostuvaa solunsalpaajahoitoa.

Kasvaimet pienenivät tai hävisivät kuvantamistutkimuksissa 60,7 prosentilla potilaista. Viidellä potilaalla eli 8,2 prosentilla saavutettiin täydellinen hoitovaste, jolloin kasvainta ei enää havaittu kuvissa.

Kaikkiaan 90,2 prosentilla potilaista tauti saatiin tutkimuksessa hallintaan eli kasvaimet joko pienenivät, katosivat tai niiden kasvu pysähtyi.

Kolme neljästä elossa vuoden jälkeen

Mediaaniaika ennen taudin etenemistä oli 12,8 kuukautta. Vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta elossa oli arviolta 76,6 prosenttia potilaista. Potilaiden mediaaniseuranta oli 18,3 kuukautta.

Video

Tutkimusta johtanut Memorial Sloan Kettering Cancer Centerin syöpälääkäri Wungki Park pitää tuloksia erityisen kiinnostavina, koska osalla potilaista vaste oli erittäin syvä ja taudin hallinta kesti pitkään.

Daraxonrasib vaikuttaa RAS-proteiineihin, joiden poikkeava toiminta ajaa monien syöpäsolujen kasvua. Yli 90 prosentissa haimasyövistä on sairauden kasvua edistävä RAS-mutaatio. Niiden lääkkeellistä kohdentamista pidettiin pitkään haastavana.

Haimasyövän ennuste on erityisen huono, koska tauti löydetään usein vasta levinneenä. Suomessa todetaan vuosittain noin 1 200 haimasyöpää. Syöpäjärjestöjen mukaan vain noin seitsemän prosenttia sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

Suuri tutkimus ratkaisee tehon

Tutkijat korostavat, etteivät tulokset vielä osoita uuden yhdistelmähoidon pidentävän potilaiden elämää nykyisiä hoitoja enemmän.

Tutkimus oli vaiheen I/II tutkimus, eikä mukana ollut vertailuryhmää, joka olisi saanut pelkkää tavanomaista solunsalpaajahoitoa. Kasvaimen katoaminen kuvista ei myöskään tarkoita, että potilas olisi varmasti parantunut syövästä.

Birminghamin yliopiston onkologian professori Shivan Sivakumar arvioi tuloksia erittäin lupaaviksi. Hän silti huomauttaa, ettei näin pienestä ja kontrolloimattomasta tutkimuksesta voi vielä tehdä varmoja päätelmiä elossaoloajan paranemisesta.

Daraxonrasibia tutkitaan parhaillaan laajemmassa vaiheen III tutkimuksessa. Siinä daraxonrasibia yksin ja yhdessä solunsalpaajien kanssa verrataan tavanomaiseen solunsalpaajahoitoon. Tutkimuksen on määrä osoittaa, muuttuuko nyt nähty voimakas hoitovaste myös pidemmäksi elossaoloajaksi.

LUE MYÖS:
IS: Petollinen syöpä yleistyy Suomessa (VU 20.11.2026)

Sairaus voi olla pitkään oireeton, mikä tekee sen havaitsemisen vaikeaksi.
Suosittujen nukahtamiskeinojen joukossa on tutkimukseen pohjautuvia menetelmiä, mutta myös niksejä, joiden tehosta on vain vähän näyttöä.
Kaupunki vaikenee tapauksen yksityiskohdista.
Mainos