Suurliitto ei rahoita SAK:n jättikampanjaa: ”Henkisesti mukana”

Kolme suurinta jäsenliittoa tukee SAK:n kampanjaa yli miljoonalla mutta neljänneksi suurin Rakennusliitto ei eurollakaan.

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan liitto ei ole mukana SAK:n liittojen Vapaiden valtakunta -kampanjassa, koska sille riittää, että SAK on mukana keskusjärjestönä.

Harjuniemen mukaan Rakennusliitto on mukana 1,4 miljoonan euron kampanjassa ”ajatuksellisesti mutta ei rahallisesti”.

Vapaiden valtakunta -kampanjan suurimmat rahoittajat ovat julkisten alojen JHL, palvelualojen PAM ja Teollisuusliitto, joista kukin on maksanut kampanjaan noin 400 000 euroa. Rakennusliitto on näiden liittojen jälkeen SAK:n jäsenliitoista neljänneksi suurin.

SAK on keskusjärjestönä tukenut kampanjaa 75 000 eurolla.

− Jäsenemmekin ovat tästä kampanjasta kyselleet. Katsomme, että kun olemme SAK:n jäsenjärjestö ja SAK on tässä mukana, niin hyvä näin. Tyydymme tähän kontribuutioon, Matti Harjuniemi kommentoi Verkkouutisille.

− Jäseniämme on tässä kyllä tukijoina ja aktiiveina mukana, hän lisää.

Harjuniemi sanoo ymmärtävänsä, miksi osa SAK:n liitoista on mukana kampanjassa suurilla summilla.

− Ymmärrän sen, että ay-liike pyrkii aktivoimaan poliittista keskustelua ennen eduskuntavaaleja. Kukaan muu ei näytä nyt kovin helposti nostavan työelämäkysymyksiä esiin.

Rakennusliitto ei jaa avustuksia puolueille. Sen sijaan liitto tukee jäseniään, jotka ovat vaaleissa ehdolla.

Poimintoja videosisällöistämme

− Tähän mennessä tietoomme on tullut, että heitä on SDP:n, vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja piraattipuolueen listoilla, Matti Harjuniemi kertoo.

”Hallitus politisoinut työmarkkinat”

Muun muassa kansanedustajat Markku Rossi (kesk.) ja Timo Heinonen (kok.) ovat arvostelleet Vapaiden valtakuntaa miljoonien vaalikampanjaksi SDP:n hyväksi ja hallituspuolueita vastaan. Myös Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilä pitää kampanjan poliittista värittyneisyyttä selkeänä.

Rakennusliiton Harjuniemen mielestä kampanjan voi tulkita puoluepoliittiseksi.

− Kyllähän siinä nostetaan palkansaajille ja palkansaajajärjestöille tärkeitä kysymyksiä esiin. Mutta suoraanhan se ei puoluetukikampanja ole vaan enemmänkin äänestysaktivointikampanja, hän sanoo.

Kampanjan kärkkään arvostelun hallituspuolueita kohtaan Harjuniemi uskoo nousevan ”asiapohjalta”.

− Jos niissä kerrotaan, millaisia päätöksiä hallitus on tehnyt, niin nehän ovat vain faktoja. Jos siellä jonkun puolueen mainos olisi, morkkaisin kyllä kovasti.

Syyllinen työmarkkinoiden politisoitumiseen ei Harjuniemen mukaan ole ay-liike vaan nykyhallitus.

− Hallitus teki itsestään työmarkkinahallituksen. Se on toiminut tavalla, joka on väistämättä politisoinut työmarkkinat. Siitähän nämä vastakkainasettelut hallituksen ja ay-liikkeen välillä ovat johtuneet, hän sanoo.

Mainos