Vaikka vuoden lopulle toivottu ripeä kasvu Suomen suurimmalla vientialalla ei ole käynnistynyt ja nopeaa toipumista ei ole näköpiirissä lähitulevaisuudessakaan, näyttää teknologiateollisuudessa kysyntä pikku hiljaa elpyvän.
Teknologiateollisuuden lokakuun lopulla tekemän tilauskanta- ja henkilöstötiedustelun mukaan saatujen uusien tilausten arvo oli heinä–syyskuussa seitsemän prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä mutta kymmenen prosenttia suurempi kuin vuoden 2024 vastaavalla ajanjaksolla. Euromääräinen tilauskertymä oli kuitenkin olosuhteisiin nähden kohtuullinen.
– Tunnelmat toimialalla ovat nyt kahtalaiset. Toiveikkuus loppuvuoden kasvusta on politiikan tempoilevuuden vuoksi laantunut, mutta toisaalta kysynnän hidas elpyminen antaa merkkejä vakaammasta suunnasta. Markkinoilla on aktiivisuutta, ja se tukee näkymää vähittäisen piristymisen jatkumisesta, sanoo johtava ekonomisti Hanne Mikkonen.
Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa kaksi prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa ja 19 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa kasvoi tammi–heinäkuussa kaksi prosenttia edellisvuodesta, ja koko vuoden liikevaihdon odotetaan olevan parempi kuin viime vuonna.
Tarjouspyyntökyselyn saldoluku oli lokakuussa +2 ja pysyi lähes samalla tasolla kesän tilanteeseen verrattuna. Saldoluku lasketaan siten, että positiivista kehitystä kuvanneiden yritysten osuus vähennetään negatiivista kehitystä kuvanneiden osuudella.
– Uusien tilauksien pieni heikkeneminen ei ole vielä huolestuttava merkki. Yritykset ovat pystyneet pitämään pintansa poukkoilevan tullipolitiikan melskeissä. Epävarmuudesta huolimatta tarjouskannat ovat korkeita ja tilauskannat vahvistuivat hieman. Suhdanteen vähittäinen piristyminen jatkuu, kunhan yritysten asiakkaiden työpöydillä olevat erilaiset projektit päätetään käynnistää, Mikkonen toteaa.
Suurimmalla toimialalla, kone- ja metallituoteteollisuudessa, uusien tilausten arvo oli heinä-syyskuussa prosentin pienempi kuin edellisellä neljänneksellä. Vuodentakaiseen verrattuna uusien tilausten arvo nousi 20 prosenttia, mutta tilanne oli tuolloin jatkunut hyvin heikkona poikkeuksellisen pitkään.
Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä Suomessa pysyi vakaana eli noin 331 000:ssa. Lomautettujen määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuodesta ja oli lokakuun lopussa noin 7 700 henkilöä.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle sanoo, että epävarmuus on tullut jäädäkseen. Kauppapolitiikassa on epävarmuutta, turvallisuuspoliittinen tilanne on epävakaa, EU-maat kilpailevat toisiaan vastaan investointikannustimilla ja USA sekä sen tulliviranomaiset harjoittavat hyvin epästabiilia tullipolitiikkaa, Helle listaa.
– Päättäjien niin EU:ssa kuin kotimaassa on ymmärrettävä, että vientiyritysten toimintaympäristön tempoilevuus on noussut suureksi ongelmaksi. Suomen kilpailukykyä ja toimintaympäristöä ei pidä heikentää omaehtoisesti millään tavoin. Vaikeuksien seurauksia on hillittävä ennakoitavalla ja luottamusta tukevalla teollisuuspolitiikalla, painottaa Helle.
Hänen mukaansa jo pelkät puheet T&K-tukien heikentämisestä ja erilaisista, päällekkäisistä veromuutoksista romuttavat yritysten luottamusta Suomen investointiympäristöön.
Helteen mukaan oikeita signaaleja ovat aiemmin tehdyt luottamusta vahvistavat päätökset, kuten yhteisöveron laskeminen, T&K-panostusten kasvattaminen, hiilineutraalisuustavoitteen säilyttäminen sekä puhtaaseen siirtymään kannustavat investointiohjelmat.
– USA:n tullipolitiikasta voi yhä tulla yllätyksiä, mutta meillä on keinoja vahvistaa EU:n ja kotimaan teollisuuspolitiikkaa. Suomen valtti on koko teollisen arvoketjun osaaminen ja puhtaiden teknologioiden kehittäminen ja tuottaminen. Niille on laajaa kansainvälistä kysyntää ja meidän tulee edistää kilpailukykyämme omalla, vahvalla teollisuuspolitiikalla, hän sanoo.
