Kesällä monen vuokralaisen koti saattaa jäädä lyhyeksi ajaksi tyhjilleen esimerkiksi lomamatkan ajaksi, tai kun opiskelijat ovat poissa opiskelupaikkakunnaltaan. Samaan aikaan lyhytaikaiselle majoitukselle voi olla kovaakin tarvetta esimerkiksi tapahtumien aikana, etenkin jos paikkakunnan majoituskapasiteetti on rajallinen.
Näissä tilanteissa tyhjän asunnon lyhytaikainen jälleenvuokraus voi olla houkutteleva vaihtoehto. Vuokralaisen tulee kuitenkin aina saada vuokranantajalta lupa koko asunnon jälleenvuokraukseen, ohjeistaa Suomen Vuokranantajien neuvontalakimies Aram Auer tiedotteessa.
– Vaikka vuokra-asunnon jälleenvuokraaminen Airbnb:n tai muun alustan kautta on helppoa, vuokralaisen tulee ottaa huomioon muun muassa sopimus- ja vastuuasioita, jotka vaikuttavat asunnon jälleenvuokraamiseen, Auer muistuttaa.
Vuokralaisen harjoittamaan lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan sovelletaan samoja sääntöjä kuin ali- ja jälleenvuokraukseen. Näin ollen koko asunnon jälleenvuokraamista varten tarvitaan aina vuokranantajan lupa, myös lyhyeksi ajaksi. Alle puolet asunnosta voi alivuokrata ilman vuokranantajan lupaa, mikäli siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa tai häiriötä.
Jälleenvuokraamisesta voidaan sopia jo vuokrasopimuksen yhteydessä, mutta asiasta on mahdollista sopia myös vuokrasuhteen aikana.
– On hyvä tiedostaa, että vuokralaisen jälleenvuokratessa koko asuntoa ilman vuokranantajan lupaa voi vuokranantajalle tämän perusteella syntyä oikeus purkaa vuokrasopimus. Ensiaskel lyhytaikaisen vuokraustoiminnan mahdollistamiseksi onkin ottaa yhteyttä vuokranantajaan ja keskustella pelisäännöistä etukäteen, Auer sanoo.
Pelkkä vuokranantajan lupa ei välttämättä riitä lyhytaikaisen jälleenvuokraustoiminnan mahdollistamiseen, sillä joissain taloyhtiöissä on yhtiöjärjestyksessä kielletty lyhytaikaisen majoitustoiminnan harjoittaminen.
Mikäli kieltoa ei ole, oman kodin satunnainen ja lyhytaikainen jälleenvuokraaminen esimerkiksi kesätapahtumien ajaksi on taloyhtiön puolesta mahdollista.
Jälleenvuokraustilanteissakin pääasiallinen vuokralainen vastaa edelleen vuokrasopimuksen mukaisista velvoitteista. Hän vastaa myös mahdollisista vahingoista, jotka jälleenvuokralainen mahdollisesti huoneistolle aiheuttaa.
– Lyhytaikaista jälleenvuokrausta harjoittaessa on tärkeää varmistaa omien vakuutusten kattavuus jälleenvuokraustilanteissa. Myös lyhytaikaisen vuokralaisen ohjeistaminen taloyhtiön järjestyssäännöistä ja toimintatavoista on tärkeää, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä, muistuttaa Auer.
Jälleenvuokralaisellakin on korvausvastuu sekä päävuokralaista, että tietyissä tilanteissa myös vuokranantajaa kohtaan. Jälleenvuokralainen on velvollinen korvaamaan esimerkiksi vahingon, jonka hänen luvallaan oleskeleva henkilö on tahallisesti tai laiminlyönnillään tai huolimattomuudellaan aiheuttanut huoneistolle. Näin tietyistä vahingoista päävuokralainen sekä jälleenvuokralainen ovat yhteisvastuussa vuokranantajalle.
Kotinsa jälleenvuokraavan tulee myös muistaa, että väliaikaisesta vuokraustoiminnasta saadut tulot ovat päävuokralaiselle veronalaista pääomatuloa, joiden veroprosentti on niiden määrästä riippuen 30-34 prosenttia. Vastuu näiden verojen maksamisesta on asukkaalla, joka saa tulot jälleenvuokrauksesta.
– Viimeistään veroilmoitusta tehdessä on hyvä muistaa ilmoittaa verovuoden aikana lyhytaikaisesta vuokraustoiminnasta saadut tulot, Auer neuvoo.