HP:n teettämät Suomea ja Ruotsia koskevat tutkimukset osoittavat, että suomalaiset ovat edelläkävijöitä tekoälyn hyödyntämisessä.
Suomessa 77 prosenttia tietotyöntekijöistä kertoo käyttävänsä tekoälyä työssään, kun Ruotsissa vastaava luku on 59 prosenttia. Suomessa yli puolet (54 prosenttia) hyödyntää tekoälyä viikoittain. Tämä on selvästi enemmän kuin Ruotsissa, jossa viikoittaisia käyttäjiä on 39 prosenttia.
Erot maiden välillä korostuvat erityisesti osaamisen kehittämisessä ja työnantajien tuessa. Ruotsissa koulutusvajetta esiintyy selvästi enemmän, koska peräti 77 prosenttia ruotsalaisista vastaajista kertoo, etteivät he ole saaneet työnantajaltaan minkäänlaista ohjeistusta tai koulutusta tekoälyn käyttöön. Suomessa sama luku 69 prosenttia.
Hyötyjen kokeminen yhdistää kuitenkin suomalaisia ja ruotsalaisia. Suomessa 73 prosenttia vastaajista kokee tekoälyn tehostavan työtä ja 61 prosenttia arvioi sen parantavan työn laatua. Ruotsissa luvut ovat hieman matalampia, mutta samassa linjassa: 69 prosenttia näkee tekoälyn tehostavan työtä ja 58 prosenttia parantavan laatua. Molemmissa maissa työntekijät haluaisivat hyödyntää tekoälyä enemmän, mutta kaipaavat siihen selkeämpiä pelisääntöjä, luotettavia työkaluja ja johdon tukea.
Suomalaiset ovat ruotsalaisia enemmän huolissaan tekoälyn varjopuolista. Suomessa 84 prosenttia vastaajista on huolissaan tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuudesta ja 81 prosenttia tietoturvasta. Ruotsissa luvut ovat hyvin lähellä, sillä 68 prosenttia epäilee tekoälyvastauksia ja 74 prosenttia kokee tietoturvariskit merkittäviksi. Molemmissa maissa tilanne on siis sama: tekoäly yleistyy nopeammin kuin sen käyttöä ohjaavat käytännöt.
– Suomi on omaksunut tekoälyn arkeen vauhdilla, mutta tämä vertailu osoittaa selvästi, ettei kumpikaan maa ole vielä ratkaissut tekoälyn osaamisen ja luottamuksen kuilua. Jos työnantajat eivät tue työntekijöitä, edelläkävijyys jää pinnalliseksi. Kun ohjeistus ja osaaminen ovat kunnossa, tekoäly ei ainoastaan tehosta työtä, vaan tekee siitä mielekkäämpää ja tuottavampaa. Työn mielekkyys ei ole pehmeä arvo, vaan todellinen tuloksen ajuri, toteaa HP:n maajohtaja Vesa Jukonen tiedotteessa.
HP tilasi Tekoäly 2025 -tutkimuksen samalla kysymyspohjalla sekä Suomessa että Ruotsissa. Suomessa tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Verian syyskuussa 2025. Kyselyyn vastasi 1 024 suomalaista tietotyöntekijää eri toimialoilta. Ruotsin vertailutulokset perustuvat HP:n tilaamaan ja Norstatin maaliskuussa 2025 toteuttamaan tutkimukseen, johon osallistui 1 048 ruotsalaista toimistotyöntekijää.
