Harvoin voi todeta, että pieni Suomi iskee jollain maailmanpolitiikan lohkolla itselleen liian kevyessä sarjassa. Globaalissa digipolitiikassa näin kuitenkin on.
Digipolitiikan tarkoituksena on kanavoida yli valtiorajojen vauhdilla pyyhkivän teknologisen vallankumouksen voimia ihmiskunnalla tärkeiden päämäärien kuten kestävän kasvun ja päästövähennysten edistämiseen — ja toisaalta suitsia sen haitallisia virtauksia kuten kybervaikuttamista ja markkinoiden keskittymistä.
Suomella olisi meriittiensä tähden täydet mahdollisuudet saavuttaa huomattavasti painavampi rooli tällä nopeasti kasvavalla politiikka-alueella. Korkeammasta profiilista hyötyisi muun maailman lisäksi myös Suomi itse. Näin on esimerkiksi, kun yritämme houkutella ulkomaisia huippuosaajia työmarkkinoillemme. Piskuisen valtion on tehtävä isompia enemmän töitä vetovoimansa eteen.
Itsestään Suomen digipolitiikan painoluokka ei kuitenkaan nouse, vaan vaatii maalta ja sen poliittiselta johdolta määrätietoisia toimia. Toistaiseksi ne ovat jääneet tekemättä. Lähtökohdat tälle työlle ovat kuitenkin otolliset.
Pohjoinen teknologiaihme
Suomi on monella mittarilla mitattuna maailman digitalisoituneimpia yhteiskuntia. Tästä osoituksena on EU-maiden digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä kuvaava DESI-indeksi, jonka ykköspaikan Suomi tänä vuonna otti. Digitaalisen yrittäjyyden edellytyksiä EU-maissa haarukoivassa EIDES-indeksissä Suomi nappasi neljännen sijan.
Teknologian onnistuneen käyttöönoton taustalla on aina korkea osaaminen ja vakaa ja hyvinvoiva toimintaympäristö. Näissä Suomi tunnetusti pärjää hyvin. Laskevasta trendistä huolimatta suomalaisnuoret ovat perustaidoiltaan tuoreen PISA-mittauksen perusteella edelleen kansainvälistä kärkeä. Myös suomalaisten aikuisten digitaidot ovat kaikkine puutteineenkin verraten korkealla tasolla. Oikeusvaltiona, onnellisuusyhteiskuntana ja rauhanvälittäjänä Suomi on mitä uskottavin.
Yksittäisten ilmiöiden merkitystä Suomen digitaalisessa maakuvassa ei myöskään sovi vähätellä. Nokia ja sen vanavedessä kasvanut ICT-ekosysteemi, Supercell ja nouseva peliteollisuus sekä Slush ja ulkomaisia pääomasijoittajia houkutteleva kasvuyrittäjyys ovat kaikki tekijöitä, jotka antavat yhdessä edellä mainittujen ansioiden kanssa Suomelle epäreilun kilpailuedun muihin vastaavan kokoluokan kehittyneisiin maihin nähden.
Kuusi kuntoon laitettavaa asiaa
Tuo kilpailuetu pitää kuitenkin ulosmitata aktiivisemmalla ja ennen kaikkea ulospäin suuntautuneemmalla digipolitiikalla. Ansiot puhuvat puolestaan vasta, kun niiden niiden puolesta puhutaan. Tässä Suomi alisuoriutuu samalla, kun vertaiset ylisuoriutuvat.
Vertailukohteita ei tarvitse etsiä kaukaa. Viro rakentaa e-kansalaisuuden, vuotuisen Tallin Digital Summitin ja muiden strategisten toimenpiteiden kautta asemaansa ketteränä uuden aallon kansallisvaltiona. Tanska vie vastaavaa viestiä kansainvälisille areenoille, monikansallisiin alustayrityksiin ja johtaviin innovaatiokeskittymiin teknologiasuurlähettilään voimin. Norja arvostaa digipolitiikkaa yhden kokonaisen ministerisalkun verran.
Kaikki tämä loistaa Suomessa poissaolollaan. Tämä on sääli, sillä digimuskelimme eivät naapureidemme rinnalla kalpene, päinvastoin. Mistä siis kiikastaa? Onko kyse perisuomalaisesta vaatimattomuudesta vaiko poliittisen pelisilmän puutteesta? Kenties molemmista.
Suomen on muutettava suuntaa vielä, kun se on mahdollista. Matka digipolitiikan suurvallaksi on syytä aloittaa laittamalla seuraavat kuusi asiaa kuntoon:
- Laaditaan Suomen 2020-luvun digipolitiikalle kunnianhimoinen strategia niin julkishallinnon digitalisaatiota kuin yritysten teknologista transformaatiota (vrt. Saksan Industry 4.0) vauhdittamaan
- Vakiinnutetaan valtioneuvostoon digiministerin salkku digipolitiikan strategiaa johtamaan
- Luodaan osana digipolitiikan strategiaa digipolitiikan ulkosuhteiden toimintaohjelma Suomen maakuvaa ja vaikutusvaltaa vahvistamaan
- Perustetaan ulkoasiainhallintoon teknologiasuurlähettilään virka digipolitiikan ulkosuhteita edistämään
- Toteutetaan yhdessä valtiojohdon ja maan johtavien yritysten kanssa vuotuinen korkean tason Helsinki-konferenssi käsittelemään globaalien haasteiden ratkaisemista teknologian ja public-private-yhteistyön voimin
- Aloitetaan Sitran johdolla poliittisten päättäjien digitalisaatiokoulutusten sarja (ks. aiempi kirjoitukseni) perinteisen maanpuolustuskurssin hengessä.
