Digitaalinen teknologia on rikastanut lukemattomin tavoin ihmisten elämää. Se on tarjonnut julkiselle sektorille mahdollisuuden petrata niukkojen verovarojen käyttöä. Yrityksille se on merkinnyt tehokkaampaa tuotantoa, arvokkaampia tuotteita ja laajempia markkina-alueita.
Silti on liki varmaa, että digitalisaation merkittävimmät hyödyt esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnässä tai sairauksien selättämisessä ovat vasta edessäpäin.
Kaikella teknologialla on kuitenkin hyvistäkin tarkoitusperistä huolimatta huonosti sovellettuna tai väärin käytettynä kääntöpuolensa. Näin on myös tietoteknologian kohdalla.
Älylaitteet ja internet palveluineen ovat asettuneet keskeiseksi ja usein välttämättömäksi osaksi arkea. Työ, viihde, opiskelu ja harrastukset ovat vain hipaisun takana. Mutta niin ovat myös addiktoivat palvelut, valheelliset uutiset, syrjivät algoritmit ja myrkyllinen vihapuhe.
Nopeasti maailman arvokkaimpien yritysten kärjen vallanneiden teknologiajättien pitkittynyt kuherruskuukausi alkaa olla ohi. Viimeisen muutaman vuoden aikana tapahtuneiden väärinkäytösten tähden huoli niiden toiminnasta on kohonnut niin Pohjois-Amerikassa kuin Euroopassa.
Digitalisaation laineet alkavat saavuttaa myös kotimaiset poliitikot. Kysymys kuuluu, miten he vastaavat? Vastauksia on löydyttävä pian, sillä kehitys ei odota.
Ihmisistä kerätyn tiedon määrä kasvaa
Seuraavan vuosikymmenen aikana verkkoon kytkettyjen käyttöesineiden, tuotantokoneiden ja muiden laitteiden määrä moninkertaistuu. Erään arvion mukaan vuonna 2035 maailmassa on biljoona eli tuhat miljardia mikroprosessorein ja sensorein varustettua laitetta.
Henkilökohtaisimmat laitteet siirtyvät taskuista vaatteisiin ja iholle — ja jopa sen alle kuten 10 000 ruotsalaisen kohdalla on jo käynyt.
Hieman karrikoiden voidaan sanoa, että kaikesta tulee tietokone. Tämän seurauksena ihmisistä, laitteista ja ympäristöstä kerätyn tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti.
Samalla kapasiteetti tuon tiedon käsittelyyn lisääntyy salakavalasti kiihtyen. Vuonna 1989 hankitun Commodore 64 -tietokoneen hinnalla saa tänä vuonna jo 33 000 kertaa tehokkaamman pelin. Vuonna 2029 kertaluku on jo miljoona, siitä 10 vuoden kuluttua 33 miljoonaa.
Näiden resurssien vauhdittamana älykkyyttä jäljittelevät ohjelmistot oppivat yhä edistyneempiä tehtäviä. Samalla niille perustuvat palvelut valtaavat yhä useampia elämänalueita.
Digitaalisen teknologian vaikutuksista on käytävä nykyistä valveutuneempaa julkista keskustelua. Tämä koskee teknologian suhdetta etenkin demokratiaan, terveyteen, yksityisyyteen ja markkinoiden toimintaan. Kansanvaltaiset päättäjät ovat tässä keskustelussa ja siitä johdetuissa ratkaisuissa paljon vartijoina.
Tehtävä Sitralle
Suomi on digitalisaation, hyvän hallinnon ja vahvan sosiaalisen luottamuksen kärkimaa. Muita paremmista lähtökohdista huolimatta myös meillä uuden teknologian ja politiikan sidos on edelleen liian ohut.
Keskeinen syy tähän on poliittisten päättäjien puutteellinen ymmärrys digitalisaatiosta ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Teknologian läpitunkemien sosiaalisten ilmiöiden käsittelemiseen tarvittava näkemys on vajavaista kaikissa poliittisissa ryhmissä.
Mitä valveutuneempia vastuunkantajat ovat, sitä parempia ovat heidän ratkaisunsa. Nyt vaarana on, että kehno valmistautuminen johtaa pienelle maalle tuhoisaan yli- tai alisääntelyyn.
Suomen tulevaisuudelle on ensiarvoisen tärkeätä, että nykyisillä ja tulevilla päättäjillä on tietämys digitaalisten teknologioiden perusteista. Lisäksi he tarvitsevat uusia käsitteellisiä työkaluja, joilla selittää käynnissä olevaa muutosta ja kanavoida sen energiaa kohti eettisesti kestäviä päämääriä. Vain tämän ymmärryksen pohjalle he voivat rakentaa kansalaisten kanssa yhteistä kuvaa teknologian suhteesta yhteiskunnan vakauden takaavien instituutioiden toimintaan.
Jokainen päättäjä kantaa luonnollisesti itse vastuun valmiuksistaan. Koska kyse on kansallisesti merkittävästä huolesta, tulisi päättäjiä kuitenkin tukea digitalisaatio-osaamisen päivittämisessä. Tämä rooli sopisi erinomaisesti eduskunnan valvomalle Sitralle, joka on historiansa aikana tuottanut koulutuksia yhteiskuntapoliittisesti ajankohtaisista teemoista.
Digitalisaatio jos joku olisi juuri nyt osuva päätäjäkoulutusten aihe kansanvallan peruskorjaukseen keskittyvälle tulevaisuustalolle, jonka ruoriin tarttuu maan entinen pääministeri.
