Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi tänään tuoreimman talouskatsauksensa. VM:n ylijohtajan, osastopäällikkö Mikko Spolanderin mukaan katsauksen keskeinen sanoma on, että Suomi on nyt taantumassa.
– Ja taantumasta on tulossa odotettua syvempi ja pidempi. Ainakin meidän syyskuun ennusteessa odottamaamme syvempi ja pidempi, Spolander sanoi tiistaina pidetyssä valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa.
Alkuvuosi 2023 osoittautui Spolanderin mukaan ennakoitua heikommaksi.
– Palvelujen kysyntä ei kannatellut yksityistä kulutusta enää vuoden toisella neljänneksellä. Myös investoinnit vähenivät ennakoitua enemmän.
VM:n aiemmissa ennusteissa käänne heikompaan ennakoitiin tapahtuvan vuoden kolmannella neljänneksellä.
– Ja näin todellakin kävi. Mutta ennakkotietojen mukaan kolmas vuosineljännes oli odotettua heikompi, Spolander totesi.
Vaikka palkat nousevat ja inflaatio hidastuu nopeasti, korot purevat Spolanderin mukaan täydellä voimalla kulutukseen ja investointeihin. Hänen mukaansa työllisyys heikkenee ja kotitalouksien taloudellinen alakulo on alkanut kasvaa uudelleen.
Syvemmän ja pidemmän taantuman vuoksi lähtö vuoteen 2024 tulee Spolanderin mukaan olemaan ”tahmea”.
– Silti kasvava ostovoima ja alenevat korot kääntävät talouden uuteen nousuun vähitellen vuoden 2024 aikana. Kun kasvua pidättelevät lukot avautuvat, kysyntä ja tuotanto alkavat elpyä ja myös työllisyys alkaa kasvaa.
Vaikka talouden suhdanne on kääntynyt suotuisammaksi, ensi vuonna Suomen talous ponnistaa tuleviin vuosiin Spolanderin mukaan vajaakuntoisena.
– Koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, hintojen, kustannusten ja korkojen nousu sekä taantuma ovat tukkineet talouden verenkiertoa tilanteessa, jossa Suomen talous olisi tarvinnut jo valmiiksi pallolaajennusta.
– Eli toimia, joilla lisätään talouden voimavaroja, työllisyyttä, osaamista, uutta teknologiaa ja tehostetaan voimavarojen kohdistamista, Spolander luetteli.
Hänen mukaansa julkisen talouden näkymä on ollut synkeä jo pitkään.
– Eikä valoa tahdo näkyä horisontissa nytkään. Väestön ikääntyminen jarruttaa talouden tulonmuodostusta ja kasvattaa palvelutarpeita. Palvelujen yksikkökustannukset nousevat ja talouden rakennemuutos nakertaa verotusta.
Spolanderin mukaan myös julkisen talouden korkoihin uppoaa väistämättä enemmän rahaa, kun valtio, hyvinvointialueet ja kunnat pysyvät alijäämäisinä.
– Ja velka kasvaa kasvamistaan. Käsillä oleva käänne kohti alempia korkoja riittää todennäköisesti vain hidastamaan velan korkojen kasvua.
– Kaikkiaan julkisen talouden käänne uuteen nousuun viivästyy, Spolander ennakoi.
LUE MYÖS:
Ministeriöltä madonluvut velka-Suomelle: Tällä taloudella tämä ei käänny
