Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo torjuu SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin väitteen, että hallitus olisi epäonnistunut kaikissa talous- ja työllisyystavoitteissaan.
Wallinheimo sanoo Verkkouutisten Asiakysymyksen haastattelussa, että hallitus on tehnyt valtiovarainministeriön arvion mukaan lähes kymmenen miljardin euron sopeutukset pitkällä aikavälillä ja toteuttanut historiallisia työmarkkinauudistuksia.
– Kyllä tässä on asioita tehty. Toki tietenkin talouskasvua ei tällä hetkellä synny. Globaalisti ollaan aika haastavassa tilanteessa, ja se näkyy erityisesti Suomessa, Wallinheimo sanoo.
Hän katsoo, että hallituksen nyt tekemät työmarkkinauudistukset olisi pitänyt tehdä Suomessa jo kauan sitten.
– Ne työmarkkinareformit, mitä nyt tällä kaudella tehtiin, olisi pitänyt tehdä Suomessa jo 20 vuotta sitten. Me olemme käytännössä 20 vuotta jäljessä, Wallinheimo sanoo.
Wallinheimon mukaan vastaavat uudistukset tehtiin aikoja sitten muissa Pohjoismaissa.
– Siellä on ollut ihan selkeää kasvua eri lailla kuin meillä. Nyt me rupeamme olemaan kilpailukykyisiä muiden Pohjoismaiden kanssa, mutta me tarvitsemme myös suhdanteen muutoksen tähän, ja sitä tietenkin nyt odotellaan, hän sanoo.
Wallinheimo arvioi, ettei suhdannekäänne todennäköisesti käynnisty vielä tänä vuonna. Hänen mukaansa tällä hallituskaudella tehdyt uudistukset alkavatkin näkyä myöhemmin talouden kasvuna ja työllisyyden vahvistumisena.
Haastattelussa kysytään, miksi valtion velkaantuminen on jatkunut mittavista sopeutustoimista huolimatta.
– Kuusi miljardia tullaan tällä hallituskaudella ja kehyskaudella laittamaan lisää puolustukseen. Neljä miljardia menee enemmän soteen, viisi miljardia menee kohta korkoihin ja vielä miljardi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Siinäpä se aika pitkälle onkin, Wallinheimo vastaa.
Wallinheimon mukaan oppositiolta pitäisi kysyä, mistä näistä se olisi valmis leikkaamaan.
Mistä leikataan jopa 11 miljardia euroa?
Kaikki eduskuntapuolueet ovat vasemmistoliittoa lukuun ottamatta niin sanottuun velkajarruun, jonka mukaan ensi vaalikaudella julkista taloutta pitää sopeuttaa jopa 11 miljardilla eurolla.
Wallinheimo pitää tulevan vaalikauden sopeutustarvetta niin suurena, ettei menokohteita voida juurikaan rajata etukäteen tarkastelun ulkopuolelle. Häneltä kysyttiin, koskeeko tämä myös eläkkeitä, koulutusta, puolustusta ja turvallisuutta.
– Puolustus on ollut vahvassa nousussa, enkä usko, että sinne leikkauksia ensi kaudella tulee. Mutta sen jälkeen pitää kyllä katsoa joka momenttirivi tosi tarkkaan. Ei tule olemaan missään nimessä helppoa, hän vastaa.
Hyvinvointialueiden rahoitus on tänä vuonna noin 27 miljardia euroa. Wallinheimon mukaan Suomessa pitää tehdä palvelulupaus, mitä palveluja julkinen sektori jatkossa kansalaisille lupaa. Käytännössä tämä tarkoittaa palvelujen karsintaa.
– Tälläkin kaudella sote-kulut nousevat neljä miljardia, ja suunta on koko ajan kovasti ylöspäin menevä. Kyllä tällainen palvelulupaus on tehtävä, hän sanoo.
Wallinheimo ei usko, että puolueet välttämättä pystyvät tekemään selkeitä linjauksia ennen vaaleja.
– Seuraava hallitus tulee tämän hyvin todennäköisesti tekemään, hän arvioi.
Wallinheimo ei halua nimetä yksittäisiä palveluja, jotka voitaisiin rajata palvelulupauksen ulkopuolelle. Hänen mukaansa puolueiden on käytävä ensin omissa ryhmissään läpi, millainen lupaus suomalaisille voidaan jatkossa antaa.
Hän sanoo toivovansa kaikilta puolueilta kriittistä tarkastelua siitä, mitkä ovat tärkeimpiä palveluita.
– Mitkä ovat ne ydintoiminnot hyvinvointiyhteiskunnassa, jotka halutaan säilyttää, ja mitkä ovat sitten vähemmän tärkeitä kohteita.
KATSO VIDEOHAASTATTELU:
Julkistaako kokoomus leikkauslistansa ennen vaaleja?