Kansainvälisen Global Entrepreneurship Monitor -raportin mukaan suomalaiset suhtautuvat yrittäjyyteen poikkeuksellisen varauksellisesti verrattuna muihin vauraisiin maihin. Yrittäjyys ei näyttäydy houkuttelevana uravaihtoehtona, ja kansainvälisesti vertailtuna harva aikoo yrittäjäksi.
Sekä varhaisen vaiheen yrittäjyys että vakiintuneiden yrittäjien määrä ovat vähentyneet vuodesta 2021. Myös odotukset yritystoiminnan kasvusta ja kansainvälistymisestä ovat varovaisia.
– Verrattuna edelliseen, neljän vuoden takaiseen tutkimukseemme harvemmat ihmiset uskovat perustavansa yrityksen, näkevät liiketoimintamahdollisuuksia tai kokevat, että heillä on riittävästi yrittäjyyteen tarvittavia taitoja ja tietoja. Samalla epäonnistumisen pelko on edelleen kasvanut ja on merkittävä este yrittäjyysaktiivisuudelle, sanoo Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutim professori, johtaja Matti Muhos tiedotteessa.
– Suomessa on vahva rakenteellinen perusta yrittäjyydelle, mutta paljon ongelmia niin asenteissa, säätelyssä kuin rahoituksessa. Yritys on helppo perustaa, mutta yrittäjänä ei ole helppo menestyä, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Matti Muhoksen mukaan Suomen tuki- ja rahoitusjärjestelmä keskittyy liiaksi jo todennettuihin onnistumisiin, jolloin varhaisvaiheen ideointi ja kehitys jäävät vähälle huomiolle.
”Hajanaisten ja epäjatkuvien projektirahoituksella tuotettujen hautomopalvelujen sijaan tarvitaan ennustettava ja yhtenäinen prosessi, joka tukee aloittavaa yrittäjää ideasta skaalautumiseen ja kansainvälistymiseen asti. Ruotsin kansallisesti koordinoitu hautomomalli tarjoaa tästä toimivan esimerkin, Muhos sanoo.
Tasa-arvossa parannettavaa
Suomen institutionaalinen kehys tarjoaa edelleen vahvan perustan naisten yrittäjyydelle, mutta käsitykset tasa-arvosta ja motivaatiosta viittaavat siihen, että sukupuolisensitiiviseen politiikkasuunnitteluun sekä naisten yrittäjyyttä kannustavaan kulttuuriin täytyy kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.
– Suomalaista yrittäjyyttä luonnehtii sitkeä sukupuolten välinen ero. Naisista 4 prosenttia ja miehistä 9 prosenttia oli varhaisen vaiheen yrittäjiä ja 3 prosenttia naisista ja 8 prosenttia miehistä vakiintuneen vaiheen yrittäjiä. Naiset ryhtyvät miehiä harvemmin yrittäjiksi, luottavat vähemmän omiin kykyihinsä ja kokevat miehiä enemmän epäonnistumisen pelkoa”, sanoo Oulun yliopiston projektitutkija Pauliina Björk.
– Vaikka Suomi tarjoaa vahvat institutionaaliset ja sosiaaliset tukirakenteet naisille, pääsy keskeisiin yrittäjyyden resursseihin, kuten rahoitukseen ja markkinoihin, on selvästi heikompaa kuin verrokkimaissa. Naisten yrittäjyydessä on paljon käyttämätöntä potentiaalia.
Kulttuuri ei tue uutta yrittäjyyttä
Suomi sijoittuu edelleen kansainvälisesti kärkijoukkoon yrittäjyyden rakenteellisissa edellytyksissä. Kulttuuriset ja sääntelyyn liittyvät olosuhteet koetaan kuitenkin aiempaa heikommiksi.
Asiantuntija-arvioiden mukaan rahoituksen saatavuus on heikentynyt, yrittäjyyspolitiikan painoarvo on laskenut ja kulttuurinen tuki yrittäjyydelle on vähäistä.
– Vaikka yrittäjyysaktiivisuus on laskenut, Suomen rakenteelliset edellytykset infrastruktuuri, palvelut ja koulutus ovat kansainvälisesti huippuluokkaa. Rakenteellisesta perustasta huolimatta yrittäjyysympäristö on muuttunut varovaisemmaksi ja vähemmän uusia yrityksiä tukevaksi. Jäämme tässä paljon jälkeen esimerkiksi Liettuasta ja Virosta, joissa kulttuuri suosii vahvasti yrittäjyyttä, toteaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun vararehtori Elina Varamäki.
Raportti nostaa esiin myös uusia rakenteellisia ja käyttäytymiseen liittyviä kuiluja suomalaisessa yrittäjyysekosysteemissä. Vaikka asiantuntijat kokevat yrittäjien mahdollisuudet digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämiseen suhteellisen vahvaksi, yrittäjät itse raportoivat näiden teknologioiden vähäisestä käyttöönotosta ja vähäisestä merkityksestä.
Tämä viittaa siihen, että valmiudet eivät välity vastaavalla tavalla yrittäjien käytännön toimintaan.
– Tutkimuksen perusteella Suomen keskeinen haaste ei liity yrittäjyyden rakenteellisiin edellytyksiin, vaan niiden hyödyntämiseen. Yrittäjyysaktiivisuuden vahvistaminen edellyttää panostuksia erityisesti asenteisiin, yrittäjyysvalmiuksiin ja riskinoton hyväksyttävyyteen, Varamäki sanoo.
Nuoret aikuiset poikkeavat muusta väestöstä positiivisesti
Tutkimuksessa tunnistetaan nuoret aikuiset yrittäjyyden kannalta myönteisenä ryhmänä. He suhtautuvat yrittäjyyteen muuta väestöä positiivisemmin, ja heidän aikomuksensa perustaa yritys ovat kasvaneet.
– Nuoret ovat Suomen valopilkku. He näkevät yrittäjyyden kiinnostavana uravaihtoehtona, mikä erottaa heidät vanhemmista ikäryhmistä. Siksi on tärkeää panostaa yrittäjäkasvatukseen. Yrittäjyys on taitolaji, joka vaatii monipuolista osaamista, Mikael Pentikäinen sanoo.
– Pohjoismaisessa vertailussa Suomi erottuukin vahvana yrittäjyyskasvatuksen tarjoajana, varsinkin myöhemmillä koulutusasteilla. Tutkimuksen tulokset viittaavat vahvaan tulevaisuuden kehityspotentiaaliin, mikäli yrittäjyyttä tukevia toimia kohdennetaan tehokkaasti, Matti Muhos jatkaa.
GEM 2025/2026 -raportti perustuu laajaan, 53 maan kyselyaineistoon, jossa Suomesta oli mukana 2 050 aikuista vastaajaa sekä 36 yrittäjyyden asiantuntijaa. Aineisto yhdistää väestökyselyn ja asiantuntija-arviot, jotka tarjoavat kokonaiskuvan yrittäjyyden asenteista, toiminnasta ja toimintaympäristöstä. GEM-tutkimuksen Suomen raportin toteuttivat Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Suomen Yrittäjien, Keskitien säätiön, Säästöpankki Optian ja Töysän Säästöpankkisäätiön tuella.