Suomessa asui vuoden 2025 lopussa vakituisesti 660 800 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä on 11,7 prosenttia väestöstä, selviää Tilastokeskuksen väestörakenne-tilaston tiedoista.
Ulkomaalaistaustaisista 102 183 oli Suomessa syntyneitä eli toisen polven ulkomaalaistaustaisia. Määrä on kaksinkertaistunut 11 vuodessa.
Toisen polven ulkomaalaistaustaisista eurooppalaistaustaisia oli 43,5 prosenttia, aasialaistaustaisia 32,1 prosenttia ja afrikkalaistaustaisia 22,1 prosenttia.
– Toisen polven ulkomaalaistaustaiset ovat valtaosin vielä nuoria. Heistä alle kouluikäisiä on lähes 38 prosenttia, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo.
Tilastokeskus kertoo, että Ukrainan kansalaiset nousivat viime vuoden aikana suurimmaksi ulkomaiden kansalaisten ryhmäksi Suomessa.
– On kuitenkin hyvä huomata, että tilanne on hyvin erilainen, jos asiaa tarkastellaan äidinkielen mukaan: tuolloin venäjä on edelleen ykkössijalla. Vuoden lopussa Suomessa asui lähes 53 000 äidinkieleltään venäjänkielistä, joilla on Suomen kansalaisuus. Tilastossa he eivät siis ole ulkomaiden kansalaisia, Rapo kertoo.
Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat vuoden 2025 lopussa juuri äidinkielenään venäjää puhuvat 102 618 henkilöä, sekä viroa puhuvat 48 495 henkilöä. Kolmantena tulevat ukrainaa puhuvat 46 696 henkilöä.
Vuoden 2025 väestökehitystä leimasi Tilastokeskuksen mukaan se, että väestönkasvu hidastui kahden nopean kasvun vuoden jälkeen. Väkiluku kasvoi vuoden aikana 16 910 henkilöllä, mikä oli noin puolet edeltävän vuoden määrästä maahanmuuton vähennyttyä. Väkiluku kasvoi 77 kunnassa ja laski 227 kunnassa.