Suomessa esimerkiksi hoitojonot ovat venähtäneet OECD:n vuoden 2023 tilastojen mukaan pidemmiksi kuin muissa Pohjoismaissa. LEHTIKUVA/TOR WENNSTRÖM

Suomessa Pohjoismaiden pisimmät hoitojonot ja luottamus heikointa

Tutkimuksen mukaan suomalaisten luottamus julkiseen terveydenhuoltoon on heikointa Pohjoismaissa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ifin Nordic Health Report 2025 -kyselytutkimus osoittaa, että suomalaisten luottamus julkiseen terveydenhuoltoon on heikentynyt ja on heikointa verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Tutkimuksen mukaan vain 35 prosenttia suomalaisista uskoo saavansa julkiselta puolelta hoitoa nopeasti ei-akuuteissa tilanteissa. Tämä on heikoin tulos Pohjoismaissa.

Tanskassa luottamus julkiseen hoitoon on korkeinta Pohjoismaissa. Peräti joka toinen tanskalainen uskoo saavansa hoitoa nopeasti ei-akuuteissa tilanteissa. Ruotsissa vastaava luku on 40 ja Norjassa 45 prosenttia.

Luottamuspulaa erityisesti nuorten naisten keskuudessa

Luottamuksen puute korostuu suomalaisissa nuorissa naisissa (18–29-vuotiaat), joista ei-akuuttia hoitoa uskoo saavansa vain 17 prosenttia. Vastaavassa ikäluokassa miehistä 42 prosenttia luottaa saavansa hoitoa ei-akuuteissa tilanteissa.

30–44-vuotiaista naisistakin vain 28 prosenttia luottaa hoidon saatavuuteen ei-akuuteissa tilanteissa.

Muissakin Pohjoismaissa luottamus on selvästi heikompaa nuoremmissa ikäluokissa.

– Tähän on vaikeaa antaa yhtä selittävää syytä, mutta yleisesti naiset käyttävät terveydenhuollon palveluita enemmän ja ovat miehiä useammin myös vastuussa lasten lääkärikäynneistä, kommentoi Ifin terveysstrategi Kristina Ström Olsson.

Suomessa pisimmät jonotusajat

Pohjoismaiden heikoimpaan luottamukseen voi olla monia syitä. Suomessa esimerkiksi hoitojonot ovat venähtäneet OECD:n vuoden 2023 tilastojen mukaan pidemmiksi kuin muissa Pohjoismaissa.

Suomessa polven tekonivelleikkaukseen joutui vuonna 2023 keskimäärin jonottamaan 120 vuorokautta. Norjassa jono oli sata vuorokautta. Ruotsissa 90 vuorokautta ja Tanskassa 60 vuorokautta.

– Hoitojonohaasteet ja luottamuksen väheneminen näkyvät meilläkin sairausvakuutusten kysynnän lisääntymisenä. Asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin kehitimme tänä vuonna myös uuden tuotteen. Terveysturvan, joka on nimenomaan tarkoitettu turvaamaan asiakkaalle isoja toimenpiteitä, kuten juuri vaikka leikkauksia, kertoo Ifin henkilövakuutuksista vastaava johtaja Tero Hoikkala.

Vakuutus täydentää henkilökohtaista turvaa

Kyselytutkimuksessa selvisi, että 44 prosenttia suomalaisista uskoo henkilövakuutusten merkityksen kasvavan seuraavien viiden vuoden kuluessa.

– Sairaus- ja toimeentulovakuutuksemme täydentävät julkista terveydenhuoltoa. Haluamme tarjota asiakkaille taloudellista turvaa ja nopeuttaa hoitoon pääsyä, kommentoi Hoikkala.

If toteutti tänä vuonna kolmatta kertaa pohjoismaisen Nordic Health Report -terveystutkimuksen, johon vastasi 4 232 täysi-ikäistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Suomalaisia tutkimukseen vastanneista oli 1 060. Tutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta Verian.

Poimintoja videosisällöistämme
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)