Moniin asioihin herätään Suomessa nykyisin aivan viime tingassa tai niitä vatvotaan vuosikymmeniä. Sote-uudistus kesti kolme kertaa kauemmin kuin toinen maailmansota – ja se ei todellakaan ole valmis. Sosiaaliturvan uudistamisen komitean toimikausi päättyy vuonna 2027. Ei ihme, että Suomi on ollut stagnaation tilassa jo yli vuosikymmenen.
Toisaalta jos on pakko, suomalaiset pystyvät myös toimimaan. Nato-hakemuksen tekeminen kesti ainoastaan kolme kuukautta. Tällainen Nato-kellotaajuus meidän pitää saada myös muuhun tekemiseen. Pitää nostaa rimaa tekemiselle.
Suomessa on monia ilmiöitä, jotka alkavat nousta silmille. Ikääntyminen näyttäytyy siten, että työvoimapula on tosiasia joka puolella Suomea. Vasta kun työvoimapula on nyt realisoitunut, on alettu puhua positiivisemmin esimerkiksi työperäisestä maahanmuutosta. Olemme pahasti myöhässä.
Toinen nouseva teema on yritysten omistajanvaihdokset. Lähes 100 000 yritystä etsii uutta omistajaa seuraavan viiden vuoden aikana. Noin 55 prosenttia yli 55-vuotiaista yrittäjistä aikoo luopua yritystoiminnastaan nopealla aikataululla. Tämä tarkoittaa yli 40 000 yritystä. Tähän teemaan pitäisi tarttua nyt, koska kohta on liian myöhäistä.
Yritän vielä konkretisoida haastetta. Mikäli kunnassasi on 2000 yritystä, arviolta 300 yritystä miettii juuri tällä hetkellä, että pitäisikö toiminta lopettaa tai vaihtoehtoisesti löytää hommalle ostaja. Ja jos 300 yritystä päättää lopettaa toimintansa, kuntasi on aika lailla eri näköinen kuin nykyisin. Kunta menettää työpaikkoja, palveluja ja verotuloja. Elinvoima kärsii ja rutkasti. Luova tuho ja uusi nousu ei tätä ehdi korvata.
Mainitsin luovan tuhon. Olemme vuosikymmeniä puhuneet paljon start up -yrityksistä, mutta voisimme kiinnittää vielä enemmän huomiota myös nykyisin toimiviin yrityksiin. Selvitysten perusteella jopa 83 prosenttia omistajanvaihdoksista on joko onnistuneita tai erittäin onnistuneita.
Itse asiassa tutkimusten mukaan omistajanvaihdosten kautta löytyy jopa enemmän kasvupotentiaalia kuin startupeilla. Jopa 70 prosenttia ostajista kasvattaa yritystään. Yhden yrityksen ostanut henkilö ostaa usein myös muita yrityksiä – ryhtyy siis kasvuyrittäjyyden lisäksi myös sarjayrittäjäksi.
Seuraavan hallituksen kannattaa miettiä tarkasti, miten yhteiskunta voisi kiihdyttää onnistuneita omistajanvaihdoksia. Yrittäjyyttä Suomessa jo arvostetaan, mutta voisimme arvostaa myös yritysten omistajia? Puhe omistajayhteiskunnasta on edelleen meillä jonkinlainen tabu, vaikka nyt tarvitaan uusia omistajia enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
