Suomessa astuu voimaan uusi ihmisoikeuksien sopimus

YK:n sopimuksen ratifioinnin myötä Suomi sitoutuu toimimaan tahdonvastaisia katoamisia vastaan.
Yleissopimus on yksi yhdeksästä YK:n keskeisestä ihmisoikeussopimuksesta, jonka tarkoituksena on estää tahdonvastaisia katoamisia. Kuvassa YK:n päämaja New Yorkissa. PIXABAY
Yleissopimus on yksi yhdeksästä YK:n keskeisestä ihmisoikeussopimuksesta, jonka tarkoituksena on estää tahdonvastaisia katoamisia. Kuvassa YK:n päämaja New Yorkissa. PIXABAY

Tahdonvastaiselta katoamiselta suojaava ihmisoikeussopimus astuu voimaan Suomessa sunnuntaina 23. huhtikuuta 2023. Ulkoministeriö kertoo asiasta tiedotteessa.

Yleissopimus ratifioitiin kuukautta aikeisemmin New Yorkissa Yhdysvalloissa. Yleissopimus on yksi yhdeksästä YK:n keskeisestä ihmisoikeussopimuksesta, ja sen tarkoituksena on estää, rankaista ja selvittää tahdonvastaisia katoamisia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ulkoministeriön mukaan tahdonvastaiset katoamiset ovat kansainvälisesti edelleen merkittävä ihmisoikeusongelma, usein tilanteissa, joissa poliittisia päämääriä ajetaan väkivalloin.

Tahdonvastaisella katoamisella tarkoitetaan sitä, että valtion edustajat tai valtion luvalla toimivat henkilöt riistävät henkilön vapauden ja kieltäytyvät tunnustamasta sitä tai salaavat kadonneen henkilön olinpaikan, jolloin hän jää ilman suojaa.

Ratifioimalla yleissopimuksen Suomi liittyy siihen kansainväliseen viiteryhmään, joka on oikeudellisesti sitoutunut toimimaan tahdonvastaisia katoamisia vastaan. Suomea on YK:n eri ihmisoikeusfoorumeilla usein kehotettu ratifioimaan yleissopimus.

Yleissopimukseen liittymistä valmisteltaessa arvioitiin tarkasti sopimuksen velvoitteiden suhde Suomen lainsäädäntöön ja tehtiin sopimuksen selvästi edellyttämät lainsäädäntömuutokset.

Poimintoja videosisällöistämme

Uutena rikoksena säädettiin rangaistavaksi tahdonvastaisen katoamisen toteuttaminen. Lisäksi uuden rikoksen edellyttämät muutokset tehtiin esimiehen rikosoikeudellista vastuuta ja alaisen rikoksen ilmoittamatta jättämistä koskeviin säännöksiin.

Asetusmuutoksella tahdonvastaisen katoamisen toteuttaminen säädettiin kansainväliseksi rikokseksi, joka voidaan käsitellä Suomessa riippumatta esimerkiksi rikoksentekijän kansalaisuudesta, tekopaikasta ja tekopaikan lainsäädännöstä.

Suomi teki yleissopimuksen ratifioimisen yhteydessä kansalliseen lainsäädäntöön ja käytännön näkökohtiin perustuvan varauman, joka koskee sopimuksessa tarkoitettujen, tahdonvastaisesti kadonneiden lasten adoption kumoamista.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Varauman tekeminen ei ulkoministeriön mukaan tarkoita sitä, että lapsen palauttaminen alkuperäisille vanhemmilleen ei olisi tällaisissa tilanteissa yksittäistapauksissa mahdollista. Varauma voidaan myöhemmin poistaa, jos se katsotaan aiheelliseksi.

Suomen tulee raportoida yleissopimuksen täytäntöönpanosta sitä valvovalle tahdonvastaisia katoamisia käsittelevälle komitealle. Yleissopimuksen ratifioimisen yhteydessä Suomi tunnusti myös komitean toimivallan käsitellä Suomea vastaan tehtyjä yksilö- ja valtiovalituksia yleissopimuksen velvoitteisiin liittyen.

 

Rikos- ja riita-asioiden oikeuskäsittely voi kestää Suomessa useita vuosia. Juristin mukaan ruuhkat olisi mahdollista purkaa tehokkaammilla toimilla.
Mainos