Selvityshenkilö Mauri Kotamäki luovutti tänään perjantaina sosiaali- ja terveysministeriölle selvityksensä ansiosidonnaisen työttömyysturvan kehittämisestä.
Suomen Yrittäjät pitää ehdotetuista malleista parhaana vaihtoehtoa, jossa koko työttömyysturva siirrettäisiin Kelalle ja kaikki vakuutuksen maksajat otettaisiin ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Nykyisin ansioturvaa saavat vain työttömyyskassan jäsenet.
– On väärin ja epäreilua, että kaikki rahoittavat järjestelmää, mutta iso osa työntekijöistä jää ilman ansiosidonnaista turvaa. Nämä henkilöt ovat usein vielä heikossa työmarkkina-asemassa, vähemmän koulutettuja ja nuoria, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
– Ei voi olla niin, että ihmisiä kohdellaan eri tavalla riippuen siitä, kuuluvatko he työttömyyskassaan vai eivät. Tarvitaan uudistus, joka lisää yhdenvertaisuutta, Pentikäinen jatkaa.
Palvelut yhdeltä luukulta
Suomen Yrittäjien mukaan Kansaneläkelaitos on luonteva toimija, koska sillä on vastuulla myös muita sosiaaliturvaan liittyviä asioita, kuten toimeentulo- ja yleinen asumistuki. Muutos mahdollistaisi siirtymisen kohti yhden luukun palveluperiaatetta ja parantaisi palveluiden alueellista saatavuutta, koska Kelalla on vielä toimintoja eri puolilla maata.
Ansiosidonnaisen ehdot eivät muuttuisi eli etuuden saajan kannalta suurin muutos olisi palvelun tarjoajan vaihtuminen Kelaan.
– On kysymys myös tehokkuudesta. Ei ole mielekästä, että työttömyysturvaa jaetaan 26 kassan kautta. Se on yhteisten voimavarojen haaskaamista. Keskittäminen toisi noin 40 miljoonan euron säästöt vuodessa, ehkä suuremmatkin, Pentikäinen toteaa.
Pentikäisen mielestä myös Työttömyysvakuutusrahaston poistuminen toisi lisäsäästöjä.
Yrittäjien työttömyysturva jäisi ennalleen
Kotamäki ehdottaa, että yleisen ansioturva koskisi ainoastaan työsuhteisia. Yrittäjien työttömyysturva jäisi siten nykyiselleen eli pohjautuisi vapaaehtoisuuteen. Suomen yrittäjien työmarkkinajohtajan Janne Makkulan mielestä ehdotus on perusteltu.
– Ei ole järkevää kasvattaa yrittämisen verokiilaa ja siten kasata esteitä yrittämisen aloittamisen tielle. On myös hyvä huomata, ettei yrittäjien vapaaehtoisessa järjestelmässä ole vastaavaa yhdenvertaisuusongelmaa, mikä työntekijöillä on, Makkula sanoo.
Kotamäen ehdotuksista kaikki kasvattaisivat julkisen talouden menoja. Menojen kasvu olisi kuitenkin maltillista.
– Mikäli menolisäys vaatisi lisärahoitusta, olisi se fiksumpaa tehdä leikkaamalla työttömyysturvaa esimerkiksi lisäämällä sen porrastusta. Työttömyysvakuutusmaksujen nostaminen kasvattaisi rakenteellista työttömyyttä, joka on jo ennestään Suomessa liian korkea, Pentikäinen toteaa.