Suomen yrittäjät esittää useita muutoksia suomalaisen työelämän sääntelyyn. Muutosehdotukset käyvät ilmi järjestön tiistaina julkaisemasta Työmarkkinat ja sosiaaliturva 2030 –ohjelmasta. Siinä esitetään muun muassa, että vuosittaista työaikaa lisättäisiin julkisella ja yksityisellä sektorilla työnantajien kustannuksia kasvattamatta.
– Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi muuttamalla osa arkipyhistä palkattomiksi vapaiksi tai siirtämällä niitä viikonloppuun vuosityöaikaa lyhentämättä sekä lyhentämällä julkisen sektorin pitkiä vuosilomia, johtaja Atte Rytkönen-Sandberg sanoo.
Yrittäjät esittää myös, että työaikalakia uudistetaan siten, että sunnuntaityön tuplapalkka ei olisi enää lakisääteinen ja sunnuntaityöstä sekä ylitöistä maksettavista korvauksista voitaisiin sopia paikallisesti myös työehtosopimuksesta poiketen nykyistä laajemmin.
Paikallista sopimista pitää laajentaa
Yrittäjät haluaa lisätä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, jotta työehdoista voidaan sopia joustavammin yritysten ja työntekijöiden tarpeiden mukaan. Lainsäädäntöä tulisi Yrittäjien mukaan muuttaa niin, että työpaikoilla voitaisiin sopia myös työehtosopimuksista poiketen, jos työnantaja ja työntekijät näin yhdessä haluavat.
Yrittäjät nostaa esiin myös perhevapaiden rahoituksen uudistamisen.
– Perhevapaalla olevan toimeentulo tulisi turvata yhteisistä, verotuksella kerätyistä varoista. Esitämme siirtymistä kohti Tanskan mallia, jossa perhevapaalla olevan toimeentulo rahoitetaan pääosin verovaroista ja osin työnantajien yhteisillä vanhempainvapaarahastoilla, Rytkönen-Sandberg sanoo.
Työterveyshuollon velvoitteita karsittava
Yrittäjät vaatii sairausvakuutuslain sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämistä kymmenestä päivästä kolmeen. Yrittäjien mukaan nykyinen tilanne on pk-yrityksille kohtuuton.
Johtaja Rytkönen-Sandbergin mukaan yrittäjä maksaa jopa kymmenen päivää sairaana olevan työntekijän palkkaa, saamatta siitä hyvitystä. Pk-yrityksille nämä kustannukset ja riskit voivat muodostua esteeksi palkkaamiselle, Rytkönen-Sandberg sanoo.
Lisäksi järjestö esittää, että työnantajan lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto poistetaan. Nykyinen järjestelmä on keskittynyt muutamalle suurelle toimijalle, kustannukset ovat paisuneet, eikä palveluiden laskutus ole läpinäkyvää.
– Monet yrittäjät kokevat, että järjestelmä aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Tarvitaan muutos, joka lisää kilpailua, luo alalle uutta yrittäjyyttä ja mahdollistaa työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisen työyhteisön lähtökohdista käsin, sanoo Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Uudistusohjelman mukaan yrittäjät eivät aina ymmärrä, mitä ovat ostaneet, kun ovat ostaneet työterveyspalveluita. Tällöin palvelusta ei välttämättä saada täyttä hyötyä. Tämä mahdollistaa myös sen, että työterveyshuollon palveluntuottajalla voi laskuttaa yrittäjiä palveluista, joista ei ole työterveyshuoltosopimuksessa sovittu, eikä yrittäjän ole tätä välttämättä edes mahdollista laskutuksesta todeta. Osa yrittäjistä järjestää palvelun vain siksi, että laki velvoittaa.
Tällöin toimivaa ja tarkoituksenmukaista työterveysyhteistyötä ei synny eikä palveluntarjoaja välttämättä tunne työpaikan olosuhteita. Myös palveluilla tavoiteltava hyöty jää saamatta. Merkittävä osa yrittäjistä suhtautuu lakisääteisiin, pakollisiin palveluihin nuivasti varsinkin, jos kokemus palveluiden sisällöstä on heikko. Myös epävarmuus siitä, millaisia kustannuksia työterveyshuollosta voi syntyä, vaikuttaa työllistämispäätöksiin, erityisesti ensimmäistä työntekijää palkkaavien kohdalla.