Vuosi sitten hallitus päätti nostaa yleistä arvonlisäveroa 1,5 prosenttiyksikköä. Olin silloin ja olen yhä tyytymätön päätökseen korottaa arvonlisäveroa, sillä korottamisen sijaan olisi pitänyt leikata valtion menoja. Sitä varten oikeistohallitus on äänestetty valtaan. ”Julkisia varoja ei ole olemassa, on vain veronmaksajien rahat”, kuten Britannian pääministerinä toiminut Margaret Thatcher sanoi konservatiivien puoluekokouksessa 14. lokakuuta 1983.
”Näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ei ole mitään sellaista merkkiä, että tästä [arvonlisäveron tasosta] voitaisiin tulla alaspäin. Se tässä monia saattaa kaihertaa”, kokoomuksesta kommentoitiin tuoreeltaan Ilta-Sanomille. Eipä tästä enempää, sillä tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee.
Tämän kevään puoliväliriihessä päätettiin keventää reippaasti tuloverotusta pieni- ja keskituloisten ohella myös suurituloisemmilta sekä keventää myös yritysten maksamaa yhteisöveroa. Hallitus kylvää Suomelle ylivuotisen viljan. Marginaaliveron ei pitäisi nousta yli 50 prosentin millään tulotasolla.
Veronkevennysten toivotaan kiihdyttävän yksityistä kulutusta niin että kasvukäyrä nousee. Hallituksen kannalta on vain perin hankalaa, että sadonkorjuun aika tulee todennäköisesti vasta seuraavan hallituksen aikana. Yhteisöveron kevennys tulee voimaan vuonna 2027.
Hallitus päätti puoliväliriihen veropäätöksillään ottaa tietoisen riskin. Suomalaisten kannalta on kuitenkin lupaavaa, että on investointien ja kasvun aika. Olisi ollut hallitukselta suurempi riski jättää tekemättä ja odottaa ihmettä. Oikeistohallitus on äänestetty valtaan veronkevennyksiä varten. Nyt hallitus teki päätöksiä, joista oikeistolaiset kiittävät.
Puoliväliriihessä tehdyillä päätöksillä on poliittiset seurauksensa, sillä yksi hallituspuolueista ei olekaan kannattajiensa osalta niin oikeistolainen kuin jotkut ovat luulleet. Helmikuussa kokoomuksen puolueristeilyllä useampi toimittaja kysyi minulta, miten perussuomalaiset pärjäävät kunta- ja aluevaaleissa. Totesin, että kummassakin vaalissa puolueen kannatus on selvästi alle kymmenen prosenttia. Yksi toimittaja vastasi, että eihän niin voi käydä, sillä perussuomalaisten ydinkannatus on kymmenen prosenttia. Kuntavaalit näyttivät, että perussuomalaisten ydinkannatus on 7,6 prosenttia. Tulos on taululla.
Muistan kun Timo Soinin johdolla perussuomalaiset sai hallitusvastuussa 8,8 prosentin kannatuksen kuntavaaleissa vuonna 2017. Silloin vaati puoluejohtoa vaihtoon usea sellainen ihminen, joka on nyt kiltisti vaiti. Perussuomalaisilla oli nyt noin neljäkymmentä prosenttia vähemmän kuntavaaliehdokkaita kuin neljä vuotta sitten. Mihin on kadonnut perussuomalaisen kenttäväen puhti?
Omien maalien potkiminen pitää lopettaa alkuunsa. Europarlamentaarikko kehuskelee pitkin somea ja mantuja kymmenen hengen avustaja-armeijallaan. Veronmaksajien kukkarosta nekin palkat on maksettu. Sellainen peli ei vetele sen enempää kokoomuksen kuin perussuomalaisten kannattajien joukossa. Ei ole kaunista katseltavaa, kun narri ryhtyy herraksi.
Perussuomalaisten johtoporras on todennut, että puolueen linjassa ei ole mitään väärää eikä korjattavaa. Muistan vielä vanhan sanonnan, että ”kyllä kansa tietää”. Perussuomalaisten kannattaa ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ottaa opiksi kansan vaaleissa antamasta läksytyksestä. Jos mikään ei muutu eikä henkilöitä vaihdu niin perussuomalaiset häviävät seuraavat eduskuntavaalit puhtaalla tyrmäyksellä.
