Suomen talous on odotetusti valahtanut taantumaan ja Suomen bruttokansantuote (BKT) supistuu kuluvana vuonna 0,3 prosenttia, arvioivat OP Ryhmän ekonomistit tuoreessa ennusteessa.
Aiemman ennusteen mukaisesti ensi vuodesta odotetaan heikkoa ja BKT:n kasvuluvut pysyvät pyöreässä nollassa vuonna 2024.
Molemmat ennusteet ovat säilyneet ennallaan elokuun ennusteesta.
– Suomen talous on kestänyt kokonaisuutena verrattain hyvin siihen kohdistuneet monet iskut, kuten Venäjän kaupan romahduksen, inflaation kiihtymisen ja korkojen nopean nousun. Taantuma on toistaiseksi maltillinen, mutta toisaalta käännettä parempaan ei ole vielä näköpiirissä, luonnehtii OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Suomen talous on heikentynyt kuluvana vuonna laaja-alaisesti. Etenkin vienti, investoinnit ja yksityinen kulutus ovat supistuneet. Eniten ovat kärsineet alat, joihin korkojen nousu on vaikuttanut eniten, kuten asuinrakentaminen ja asuntokauppa sekä suhdanneherkimmät vientitoimialat. Yksityisen kysynnän vähenemistä on tasapainottanut julkisen kulutuksen vahva kasvu.
Vienti kärsii heikosta teollisesta suhdanteesta. Suhdanneherkimpien toimialojen vienti on kääntynyt jyrkkään laskuun, ja vientitilaukset ovat vähentyneet laaja-alaisesti. Maailmankauppa supistuu vuonna 2024, ja vientituotteiden hinnat laskevat laajasti. Suomen viennin määrä vähenee vuonna 2024 toista vuotta peräjälkeen, OP Ryhmä arvioi ennusteessa.
Investoinnit supistuvat vuonna 2023 viisi prosenttia ja alamäki jatkuu vuonna 2024. Eniten investointeja heikentää asuinrakennusinvestoinnit, joiden arvioidaan olevan ensi vuonna 16 prosenttia pienemmät kuin kaksi vuotta aiemmin vuonna 2022.
Työllisyys kääntyy laskuun
Työttömyys on kääntynyt nousuun kuluvan vuoden aikana. Avoimien työpaikkojen määrä on palautunut koronapandemiaa edeltävälle tasolle, ja lomautukset ovat kääntyneet nousuun. Vuonna 2024 työttömyys nousee yhä ja työllisyysaste kääntyy laskuun.
Inflaatio on hidastunut selvästi, ja lähivuosina sen arvioidaan painuvan parin prosentin tuntumaan.
– Suomen talouskehityksen riskit ovat kallellaan heikompaan suuntaan. Hieman parempi kehitys on toki mahdollista, mutta epävarmuus on koholla pitkään ja nykyisessä taloustilanteessa riskien realisoituminen voi suistaa talouden jyrkästi raiteiltaan. Merkittävästi ennustettua parempi kehitys on sen sijaan epätodennäköistä, pääekonomisti Heiskanen arvioi.
Maailmantaloudessa riskejä
Maailmantalous on kasvanut kuluvana vuonna arvioitua paremmin. Kehitys on ollut kaksijakoista. Teollisuus on ollut taantumassa ja palvelut ovat vetäneet kasvua. Ensi vuonna teollisen suhdanteen odotetaan säilyvän heikkona ja palveluiden vauhdin hiipuvan.
Maailmantalouden kannalta keskeisimmässä roolissa on Yhdysvaltain talous. Yhdysvaltain kehitys yllätti myönteisesti vuonna 2023, mutta Yhdysvaltain talouskasvun odotetaan kuitenkin hiipuvan ensi vuonna. Kasvu on perustunut voimakkaasti kotitalouksien kulutukseen, jota on tukenut paitsi vahva työllisyystilanne myös korona-aikaiset säästöt. Kotitalouksien luottamus on säilynyt verraten hyvänä. Keskeisistä kasvun ajureista työllisyys ja säästöjen hyödyntäminen ovat heikkenemässä, ja kotitalouksien luottamus voi heikentyä nopeastikin. Investoinnit puolestaan nojaavat vahvasti talouspoliittiseen tukeen.
Euroalueen talouden kehitys jatkuu heikkona vuonna 2024. Inflaatio kuitenkin hidastuu, ja keskuspankki voi alkaa vuoden mittaan keventää rahapolitiikkaansa.
– Euroopan keskuspankin (EKP) koronnostot ovat hyvin todennäköisesti saavuttaneet loppunsa. Markkinat ennakoivat EKP:n aloittavan koron laskut vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla, joka näkyy jo markkinakorkojen hienoisena laskuna. Inflaatiokehitys voi aiheuttaa yllätyksiä suuntaan tai toiseen, mutta todennäköisesti vuoden päästä korot ovat nykyistä matalampana, arvioi senioriekonomisti Tomi Kortela.
