Suomen talous on kasvanut alkuvuonna selvästi Nordean keväällä ennustamaa nopeammin. Nordean ekonomistin Juho Kostiaisen mukaan kasvu on jatkunut vahvana Lähi-idän sodan nostamista koroista ja polttoaineiden hinnoista huolimatta.
Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kasvuvauhti oli sama kuin tammi–maaliskuussa. Vuodentakaiseen verrattuna BKT kasvoi toisella neljänneksellä 2,5 prosenttia.
Kesällä julkaistujen kansantalouden tilinpidon tietojen yhteydessä myös vuosien 2024 ja 2025 BKT-kehitystä korjattiin ylöspäin.
Kostiaisen mukaan Nordean ennustama yhden prosentin talouskasvu tälle vuodelle näyttää nykyisten lukujen perusteella varovaiselta.
– Alkuvuoden talouskehitys on ollut selvästi kevään ennustettamme rivakampaa, kun Lähi-idän tuomasta vastatuulesta huolimatta kasvu ei ole hidastunut. Ennustettu prosentin BKT:n kasvu tälle vuodelle näyttää tämänhetkisten lukujen valossa melko varovaiselta, Kostiainen kirjoittaa Nordean sivuilla julkaistussa katsauksessaan.
Kulutus ja investoinnit tukevat kasvua
Yritysten ja kotitalouksien luottamus on parantunut kesän aikana. Kostiaisen mukaan yritysten luottamus on noussut jo selvästi positiiviseksi, ja piristymistä on nähty kaikilla toimialoilla.
Kuluttajien luottamus on korkeimmillaan sitten vuoden 2022 alun. Se jää silti yhä selvästi pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle. Kotitalouksia painavat kohonneet korot ja polttoaineiden hinnat sekä vaikea työmarkkinatilanne.
Yksityinen kulutus kääntyi alkuvuonna kasvuun. Kaupan ja palveluiden tuotantotiedot sekä Nordean korttidata viittaavat Kostiaisen mukaan siihen, että myönteinen kehitys jatkui alkukesällä.
Kulutuksen piristyminen näkyy arvonlisäverokertymän kasvuna. Kostiaisen mukaan talouskasvun käynnistyminen tukee siten myös julkista taloutta.
Kotitalouksien säästämisaste on edelleen korkea. Kulutuksella on hänen mukaansa lisää kasvunvaraa, jos säästäminen vähenee ja työllisyys paranee, vaikka reaalinen ansiotaso ei tänä vuonna kohenisi merkittävästi.
Investoinnit ovat kääntyneet selvään kasvuun. Vuoden alun kone- ja laiteinvestointeja lisäsi Puolustusvoimien ensimmäinen F-35-hävittäjätoimitus, mutta kasvua nähtiin myös tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa sekä rakentamisessa.
Kostiainen nostaa esiin etenkin datakeskusten rakentamisen. Se on piristänyt Suomen rakennusalaa, ja suomalaiset yritykset ovat saaneet tilauksia erityisesti sähköntuotantoon ja sähköverkkojen vahvistamiseen liittyvistä hankkeista eri puolilla maailmaa.
Asuinrakentaminen on sen sijaan pysynyt vaisuna. Korkojen nousu on hidastanut asuntokauppaa ja painanut asuntojen hintoja. Maa- ja vesirakentaminen on kasvanut voimakkaasti, ja datakeskukset tukevat muuta talonrakentamista.
Ulkomaankauppa on jatkunut vahvana viime vuodesta lähtien. Sekä vienti että tuonti ovat selvässä kasvussa. Kostiaisen mukaan viennin kasvua tukee maailmankaupan piristyminen, joka on lisännyt suomalaisen teollisuuden tilauksia.
Kasvu on ollut voimakkainta metalliteollisuudessa. Uusien tilausten arvo on noussut myös kemian- ja metsäteollisuudessa.
Työmarkkinat seuraavat taloutta viiveellä
Talouden piristyminen ei vielä näy selvästi työmarkkinoilla. Työttömyysasteen nousu on taittunut, mutta työllisyysaste laskee edelleen.
Kostiaisen mukaan tilanne ei ole poikkeuksellinen, sillä talouden käänne välittyy työmarkkinoille tavallisesti viiveellä.
– Jos talouskasvu jatkuu, syksyn mittaan voidaan jo odottaa parempia lukuja myös työmarkkinoilta.
Inflaatio on kiihtynyt alkuvuoden aikana yhdestä prosentista 2,6 prosenttiin. Nousua on vauhdittanut etenkin energian ja polttoaineiden kallistuminen.
Pohjainflaatio on silti pysynyt maltillisena, ja Suomen inflaatio alittaa edelleen euroalueen 2,9 prosentin keskiarvon. Kostiaisen mukaan polttoaineiden hinnat ovat pysyneet korkeina osittain öljynjalostuskapasiteetin niukkuuden vuoksi. Se on nostanut jalostusmarginaaleja enemmän kuin raakaöljyn hinta yksin antaisi odottaa.
Inflaation kiihtyminen ja heikko työmarkkinatilanne ovat hidastaneet reaalisen palkkasumman kasvun lähelle nollaa. Kostiaisen mukaan ostovoiman pitäisi silti pysyä tänä vuonna plussalla, ellei inflaatio kiihdy merkittävästi. Viime vuoden kaltaista nopeaa ostovoiman kohentumista ei kuitenkaan ole näkyvissä.
Kostiainen arvioi Suomen talouden kääntyneen viimein pitkään odotettuun kasvuun. Kasvu saa nyt laaja-alaisesti tukea viennistä, investoinneista ja yksityisestä kulutuksesta.
Loppuvuoden kehitystä voivat heikentää Lähi-idän tilanteeseen liittyvä epävarmuus sekä korkeat korot ja energian hinnat. Alkuvuoden luvut viittaavat Kostiaisen mukaan kuitenkin siihen, että Suomen talous kestää ulkoisia häiriöitä aiempaa paremmin.
– Talouden nousuvauhti voikin yllättää tänä vuonna positiivisesti.
