Petteri Orpon hallitus etsii kevään puoliväliriihessä uusia eväitä Suomen talouskasvulle. Koulutus ja osaaminen ovat aivan keskeisessä asemassa siinä, että tarvittavaa talous- ja tuottavuuskasvua saadaan aikaan. Seuraavassa on avattu neljä ratkaisua talous- ja tuottavuuskasvun vauhdittamiseksi.
Laaditaan pitkän aikavälin suunnitelma osaamis- ja koulutustason nostamiseksi
Suomen osaamis- ja koulutustaso ovat olleet pitkään laskussa. Suunnan kääntäminen edellyttää määrätietoisia panostuksia koko koulutusketjuun. Erityistä huomiota on kiinnitettävä perustaitojen kannalta keskeisiin varhaisiin vuosiin.
Pedagogisesti laadukkaalla varhaiskasvatuksella voidaan kaventaa lasten taustoista aiheutuvia eroja ja turvata onnistunut alku koulutuspolulle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostoon, jotta siihen osallistuvat ne lapset, joilla on sille erityinen tarve. Yhtäaikaisesti osallistumisasteen noston kanssa on turvattava varhaiskasvatuksen laatua, jossa tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä on riittävän pedagogisesti koulutettujen opettajien määrän varmistaminen nostamalla koulutusmääriä.
Perusopetuksen tasainen laatu kautta maan on turvattava täsmällisellä lainsäädännöllä. Oppimisen tuen uudistus on erittäin tarpeellinen heikommin pärjäävien oppilaiden tukemiseksi. Uudistuksen tavoitteiden toteutumista on seurattava ja mahdollisiin lisäpanostuksiin on oltava valmiutta, elleivät tehdyt uudistukset ole riittäviä.
Vaikka perusopetuksen tukea vahvistetaan, yhä useampi nuori tarvitsee toisella asteella entistä yksilöllisempää tukea oppimiseensa. Jotta Suomessa on mahdollista saavuttaa korkeampi korkeakoulutettujen osuus ja sen mahdollistama koulutustason nosto, jokaisen toisen asteen suorittaneen jatko-opintokelpoisuus ja -kyky on turvattava. Tämä edellyttää riittävää lähiopetusta ja opiskelun tukea.
Kasvuriihessä on jatkettava panostuksia koko koulutusketjun toimivuuden parantamiseksi, jotta talouskasvulle rakennetaan kestävä pohja. Jotta koulutusrahoituksen riittävä taso voidaan taata, perusrahoituksen nostamiseksi tulee laatia pitkän aikavälin suunnitelma.
Ohjataan uudet työllisyyspalvelut kiinteästi yhteen alueen ammatillisten oppilaitosten kanssa
Uudelleen muodostuvissa kuntien työllisyyspalveluissa alueen ammatillisen koulutuksen osaamisesta ja resursseista on merkittävä hyöty alueen yritystoiminnalle ja työllisyyden kehittymiselle. Valtion on edellytettävä oppilaitosten ja työ- ja elinkeinopalveluiden yhteistyötä.
Ammatillinen oppilaitos pystyy tuottamaan työllisyyspalveluille tilat sekä osaavat opettajat. Opettajilla on ensikäden tiedot alueen yritysten osaajatarpeesta ja kyky tarjota tarvittavaa koulutusta kohtaanto-ongelman välttämiseksi. Kumppanuudet koulutuksen ja yritysten välillä tukevat innovaatioita ja yrittäjyyttä.
Ammatilliset oppilaitokset voivat tuottaa räätälöityjä koulutuspolkuja, joilla varmistetaan uuden ammatin oppiminen sekä sujuvat siirtymät koulutuksesta työelämään. Näin lyhennetään ja vähennetään työttömyysjaksoja erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien joukossa. Ammatillinen koulutus antaa myös hyvän pohjan yrittäjyyteen, sillä valtaosa yrittäjistä on taustaltaan ammatillisen koulutuksen suorittaneita.
Valjastetaan korkeakoulujen potentiaali tuottamaan talouskasvua
Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön tiivistäminen on tutkimus- ja kehittämistoiminnan ydintä. Koko korkeakoulukenttää ei osata kuitenkaan hyödyntää vielä riittävästi.
Onnistuminen TK-työssä edellyttää, että valmistellaan alue- ja omistajuusstrategiat yhteistyössä kuntien, korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Strategialla varmistetaan yritysten tarvitsema työvoima, TK-toiminta ja kunnan elinvoiman kasvu sekä korkeakoulujen koulutusten suunnittelu ja mitoitus.
Lisäksi on säädettävä yritysten TK-verokannustinta niin, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa tehtävä yhteistyö on vähennettävissä verotuksessa laajemmin kuin yrityksen oma TK-työ.
Kohdennetaan TK-panostuksia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen
Tutkimus ja kehittämistoiminnan lisärahoitusta on kohdentamatta 290 miljoonaa euroa vuosille 2026 (90) ja 2027 (200). Rahoitus kannattaa kohdentaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen. TK-lisärahoituksen monivuotinen suunnitelma huomioi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen vahvistamisen tärkeyden. Toimet kuitenkin puuttuvat.
Toimi tukisi TK-panostusten, osaamisen ja korkeakoulutettujen määrän vahvistamista. Kaikkien näiden toimien tulee tapahtua rintarinnan, jotta TK-toimet ovat vaikuttavia ja tuottavia. Innovaatioihin tarvitaan korkeakoulutettuja osaajia ja uutta luovaa tutkimusta. Osaajapula hidastaa TK-panostusten vaikuttavuutta.
Hallitusohjelmassa on todettu, että TK-lisärahoituksella varmistetaan TK-osaajien kouluttaminen ja huolehditaan korkeakoulujen perusrahoituksesta. Monivuotisen TK-suunnitelman vaikuttavuus heikkenee merkittävästi, mikäli korkeakoulujen pitkäjänteiseen rahoitukseen ei panosteta.
