Valtiovarainministeriö julkaisi lokakuussa ennusteensa vuodelle 2024. Ministeriö ei ole tunnettu liiallisesta optimismista ennusteissaan. Nollakorkojen aikaan virkamiehet suututtivat poliitikkoja realismilla ja varoittelemalla korkojen mahdollisesta noususta.
Valtiovarainministeriön ennuste on tällä kertaa optimistisempi kuin työn- ja talouden tutkimuslaitoksen Laboren sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan vastaavat ennusteet. Molemmat ennustivat ensi vuodelle 0,8 prosentin kasvua. VM:n ennuste ensi vuodelle on 1,2 prosentin kasvu.
Verkkouutiset haastatteli Etlan ennustepäällikkö Päivi Puontia ja Laboren Ilkka Kiemaa.
– VM:n ennuste on yllättävänkin optimistinen. Rakentamisen ja viennin vaikeuksista huolimatta näkisin, että ensi vuonna kvalitatiivinen kasvu on arviona ihan oikea, Kiema sanoo.
– Erot eivät ole hirvittävän isoja. Valtiovarainministeriön ennuste tällekin vuodelle oli hieman positiivisempi kuin meidän. Me ennustimme tälle vuodelle BKT:n lievää 0,3 prosentin supistumista. VM:n ennuste olettaa, että tänä vuonna ollaan nollakasvussa ja sieltä olisi helpompi ponnahtaa positiiviseen lukuun, Puonti sanoo.
– Iso kuva on samanlainen. Tänä vuonna talous supistuu, mutta taantuman kesto on sen verran lyhyt, että voidaan olettaa koko ensi vuoden BKT-luvun olevan positiivinen.
Suomi on teknisesti taantumassa
Suomessa ei ole enää taantuman uhkaa, Suomi on tukevasti keskellä taantumaa. Toimialoista eniten sakkaavat suhdanneherkät rakennus, metsä- ja perusteollisuus.
Valtiovarainministeriön ennusteessakin on otettu huomioon rakennusalan synkät näkymät.
Etlassa ja Laboressa ei pelätä kuitenkaan syvää taantumaa eikä lamaa.
– Tämä talvi on heikointa aikaa meidän taloudessamme ja erityisesti rakentamisessa ja teollisuudessa, Päivi Puonti sanoo.
– Todennäköisesti voimme sanoa olevamme teknisesti ottaen taantumassa. Suhdannetilanne tällä hetkellä heikkenee, Ilkka Kiema toteaa.
Kasvua odotetaan ensisijaisesti hiipuvasta inflaatiosta ja sen myötä kasvavasta yksityisestä kulutuksesta, kun korotkin kääntynevät ensi vuoden toisella puoliskolla hienoiselle lasku-uralle.
– Rakentaminen ja teollisuus supistuvat merkittävästi. Se vaikuttaa jonkin verran palvelualoihin, jotka tuottavat välituotteita teollisuuden ja rakentamisen toimialoille. Toimialoista kuljetus, varastointi sekä tukkukauppa kärsivät näiden kahden toimialan ongelmista erityisesti, Puonti sanoo.
Etlassa ja Laboressa uskotaan, että palveluiden kasvu vetää Suomen ylös suosta ja tukevat yhdessä yksityisen kulutuksen kanssa Suomen kasvua.
– Elinkeinorakenteemme on muuttunut ja palvelut ovat suuri osa meidän talouttamme. Palveluiden osuus on tällä hetkellä 68 prosenttia meidän arvonlisäyksestämme. Ne jatkavat edelleen kasvuaan. Hitaammin kuin aiempina vuosina, mutta palveluiden hidaskin kasvu pitää huolen siitä, että rakentaminen ei vedä Suomen koko taloutta syvään taantumaan.
Etlassa nähdään, että korkonäkymä on vakiintumassa ja se on omiaan poistamaan epävarmuuksia ja mahdollistaa paremmin investointien tekemisen.
Laboren Kiemakaan ei usko syvään taantumaan.
– Pidän VM:n arviota kuitenkin jokseenkin realistisena. He ajattelevat, että BKT ei laskisi tänä vuonna ollenkaan, koska alkuvuoden kasvu pitäisi koko vuoden plusmerkkisenä.
Käänne kasvu-uralle voi olla käsillä ensi vuoden kesällä, jolloin EKP:n on ennakoitu tekevän ensimmäiset koronlaskunsa.
Överit vai vajarit – onko EKP:n rahapolitiikka ollut liian kireää?
EKP:n rahapolitiikka kiristyi historialliseen vinhaa vauhtia vuoden 2022 kesästä lähtien. Sen ovat saaneet tuntea nahoissaan erityisesti suomalaiset asuntovelalliset, joiden lainat on pääosin sidottu vaihtuvakorkoisiin euriboreihin.
Suomi ottaa iskut etunenässä. Laboren Ilkka Kieman mukaan EKP:n rahapolitiikka ei ole ollut liian tiukkaa. Hänen mukaansa EKP teki kuitenkin virheen siinä, että se reagoi inflaatioon ja sen nopeaan kasvuun liian hitaasti.
Päivi Puonnin mukaan EKP:n rahapolitiikka on vedetty kuitenkin Suomen kannalta jo liiankin kireälle.
– Suomen yhdenmukaistettu inflaatio on alhaisempi kuin euroalueella keskimäärin. Suomessa kahden prosentin inflaatiotavoite alitetaan jo ensi vuonna. Jos rahapolitiikkaa tehtäisiin vain Suomen kannalta, niin silloin rahapolitiikka olisi nyt jo riittävän kireää, Puonti sanoo.
– Rakentaminen ja teollisuus ovat toimialoista niitä, jotka investoivat. Ne ovat suurempi osa kansantalouttamme kuin euroalueella keskimäärin ja niihin korkojen nousu vaikuttaa. Lisäksi Suomen tilannetta vaikeuttaa vaihtuvakorkoisiin euriboreihin sidotut asuntolainat.