Seitsemän kansallispuistoa täyttää 70 vuotta ensi vuonna. Metsähallitus on koostanut kiinnostavia asioita juhlivista kansallispuistoista.
Suomen suurin kansallispuisto eli Lemmenjoki on tiedotteen mukaan yllätyksiä täynnä. Siellä on muuan muassa kaksi kirjastoa. Lemmenjoki rajoittuu lännessä Puljun erämaahan ja norjalaiseen Ylä-Inarijoen kansallispuistoon ja idässä Hammastunturin erämaahan. Puljun erämaa puolestaan on välittömässä yhteydessä Pöyrisjärven erämaahan, ja Hammastunturin erämaa lähes välittömässä yhteydessä Urho Kekkosen kansallispuistoon.
Liesjärven kansallispuistossa on Metsähallituksen aktiivisin perinnetila Korteniemessä. Vanha metsänvartijantila toimii entisaikojen malliin ja järjestää useita tapahtumia vuoden aikana.
Linnansaaren kansallispuistolla on vuosien saatossa ollut kaksi tunnuseläintä: aiemmassa logossa oli sääksi ja nykyisessä logossa Suomen ainoa kotoperäinen laji saimaannorppa.
Pinta-alaltaan Suomen kolmanneksi pienin Pyhä-Häkin kansallispuisto on huimasti nuorempi kuin sen alueella oleva puiston tunnetuin puuvanhus ”Vanha iso puu”, joka aloitti kasvunsa jo vuonna 1518.
Suomen pienin kansallispuisto on Petkeljärvi. Kirkasvetisten erämaajärvien kirjomassa harjumaastossa voit nähdä jälkiä jatkosodan aikaisista puolustusrakenteista, joista osa entisöity.
Rokuan kansallispuiston erikoisuuksiin kuuluu laajoina ja valkeina hohtavien jäkälämattojen lisäksi Suomen suurin luonnontilainen suppa, Syvyydenkaivo. Vuokratupa Pookin pirtti on välirauhan aikana valmistunut entinen suojeluskunnan hiihtomaja.
Oulangan kansallispuisto on vuotta nuorempi kuin sen halki kulkevan Suomen tunnetuimman vaellusreitin Karhunkierroksen ensimmäinen maastoon merkitty reittiosuus.
Kansallispuistoja perustettu kolmessa vaiheessa
Metsähallitus kertoo, että Suomen ensimmäiset kansallispuistot perustettiin vuonna 1938 lähes 60 vuotta kestäneen julkisen keskustelun ja lainsäädännöllisen kiemuroiden jälkeen.
Vuonna 1938 perustettuja kansallis- ja luonnonpuistoja ovat Pallas-Ounastunturin ja Pyhätunturin kansallispuistot sekä Mallan ja Pisavaaran luonnonpuistot. Vuonna 2028 nämä puistot täyttävät 90 vuotta ja niiden satavuotista historiaa juhlitaan vuonna 2038.
Nykyinen Pallas–Yllästunturin kansallispuisto perustettiin 1.2.2005. Kansallispuiston rungon muodostavat vuonna 1938 perustettu Pallas–Ounastunturin kansallispuisto ja Ylläs–Pallaksen vanhojen metsien suojeluohjelma-alue. Perustamisen yhteydessä Pallas–Ounastunturin kansallispuisto lakkautettiin.
Metsähallitus kertoo, että kansallispuistojen perustamisen toinen aalto saapui samana vuonna, kun Urho Kekkonen nousi Suomen presidentiksi. Elettiin sodanjälkeisen niukkuuden ja kovan työnteon aikaa. Suomessa kovan pakkastalven ja yleislakon sekä Melbournen olympialaisten vuonna 1956 perustettiin nyt 70-vuotista taivaltaan juhlivat Liesjärven, Linnansaaren, Pyhä-Häkin, Petkeljärven, Rokuan, Oulangan ja Lemmenjoen kansallispuistot.
Suomen kansallis- ja luonnonpuistojen perustamisen kolmas vaihe oli vuonna 1982, kun perustettiin yksitoista uutta kansallispuistoa. Niihin lukeutuvat muun muassa Helvetinjärvi ja Tiilikkajärvi. Nämä puistot juhlivat seuraavia pyöreitä vuosia eli viisikymppisiään vuonna 2032.
Myöhemmin on perustettu vielä 21 kansallispuistoa suojelemaan erämaita, soita, metsiä, meri-, saaristo- ja tunturiluontoa sekä kulttuurimaisemia eri puolille Suomea. Uusin on Hossan vuonna 2017 perustettu kansallispuisto ja Sallan vuonna 2022 perustettu kansallispuisto.
Lain mukaan kansallispuiston pinta-alan on oltava vähintään 1 000 hehtaaria eli 10 neliökilometriä, ja alueella on oltava merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä tai luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta.
