Verkkouutiset

Euroseteleitä lompakossa. PIXABAY

Suomen näkymät synkkiä – Näin ekonomistit arvioivat tulevaa

Ennustepäällikön mukaan tulevien vuosien talouskasvu ei riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa.
Picture of Ville Mäkilä
Ville Mäkilä
Ville Mäkilä on Verkkouutisten toimittaja.
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomen talouden näkymät jatkuvat vaimeina alkuvuoden kasvusta huolimatta, ekonomistit arvioivat Verkkouutisille.

– Tänä vuonna Suomen talous ei kasva, vaan pikemminkin supistuu lievästi. Lähivuosina ei ole odotettavissa kasvupyrähdystä, vaan talouskasvu jää hitaaksi, prosentin tuntumaan. Talouskasvu ei riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa, ja kohentamaan työllisyyttä viime vuosien tavoin, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti arvioi.

Samoilla linjoilla on Nordean ekonomisti Juho Kostiainen. Hänen mukaansa korkojen nousu vaikuttaa negatiivisesti Suomen talouteen niin kulutuksen, viennin kuin rakentamisenkin kautta. Vaikutukset tulevat viiveellä, eikä kaikkia vaikutuksia ole vielä kokonaan nähty.

– Suomen pidemmän aikavälin kasvunäkymät ovat myös vaimeat, jota varten olisikin syytä keskittyä toimenpiteisiin, joilla työvoiman saatavuutta parannetaan ja tuottavuuden kasvulle sekä investoinneille luodaan otollinen ympäristö.

Parhaillaan käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa keskeisenä teemana on Suomen talouden tila.

Sekä Kostiainen että Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen muistuttavat, että hallitusohjelma tehdään neljäksi vuodeksi, jolloin rakenteelliset asiat ovat paljon tärkeämpiä kuin suhdannevaiheeseen liittyvät asiat.

– Tavoite on kuitenkin rakentaa tulevaisuutta suhdanteen yli. Näkymät ovat kieltämättä vaisut. Talouden heikon kasvukyvyn vahvistamisen ja julkisen talouden tervehdyttämisen pitää nousta korkealle prioriteettilistalla, Sorjonen toteaa Verkkouutisille.

– Hallitusohjelmassa neuvotellaan toimenpiteistä seuraavaksi neljäksi vuodeksi, joten lyhyen aikavälin suhdannekehityksellä on merkitystä lähinnä toimenpiteiden ajoitukseen, Kostiainen sanoo.

Inflaatiokehitys lisää epävarmuutta

Alkuvuoden positiivisten suhdannelukujen on arvioitu jopa laittavan talousennusteet uusiksi. Ekonomistit toppuuttelevat toiveita.

– BKT:n kehitys alkuvuonna ei välttämättä ole ollut yhtä hyvää kuin mihin alkuvuoden ennakolliset tiedot tuotannosta viittaavat. Esimerkiksi viime vuonna ennakolliset kk-tiedot tuotannosta kehittyivät paremmin kuin BKT lopulta. Alkuvuoden kehitys ei myöskään muuta käsitystämme siitä, että kuluvan vuoden toinen neljännes on heikko, Puonti toteaa.

Vaikka alkuvuoden kehitys on ennakkotietojen mukaan ollut vahvaa, loppuvuoden näkymät eivät Nordean Kostiaisen mukaan ole juurikaan parantuneet.

– Kansatalouden neljännesvuositilinpidon julkaisussa saadaan lisää tietoa alkuvuoden kehityksestä, jonka pohjalta voidaan vasta arvioida, onko tarvetta korjata ennusteita.

Epävarmuuksia liittyy Suomessa muun muassa kotitalouksien kykyyn kuluttaa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Sorjosen mukaan tärkein myönteinen alkuvuoden aikana kuultu uutinen on työllisyyden pysyminen vahvana.

– BKT:n pikaennakko ensimmäiseltä vuosineljännekseltä oli paljon odotettua parempi, mutta kuun lopussa julkaistava varsinainen BKT-tieto saattaa vastaavasti olla merkittävästi heikompi. Näkymät eteenpäin ovat vaisut niin viennin, investointien kuin kulutuksen osalta. Juuri nyt on vaikea löytää ilmeistä kasvun moottoria Suomen taloudessa.

Hän huomauttaa, että ennusteisiin liittyy epävarmuuksia paljon lähtien aina heikentyneestä kansainvälisestä kysynnästä, eurooppalaisen valmistavan teollisuuden vaikeuksista, keskuspankkien korkopolitiikasta ja inflaation hidastumisen nopeudesta.

– Suomessa epävarmoja ovat ainakin kotitalouksien kyky kuluttaa, rakentamisen ja asuntomarkkinoiden alamäen pituus ja jyrkkyys sekä tavaraviennin näkymät. Lisäksi sota Ukrainassa jatkuu, eikä sen kestosta ole tietoa, Sorjonen sanoo.

Kostiaisen mukaan tällä hetkellä myös inflaatiokehitys on ”yksi iso kysymysmerkki” ja sen myötä korkojen kehitys.

– Kuinka korkeita korkoja inflaation hidastaminen kahteen prosenttiin vaatii ja onnistutaanko inflaatio hillitseminen ilman, että euroalueen taloudet ajautuvat taantumaan, hän arvioi.

Myös Puonti korostaa, että euroalueen inflaatio on vielä alkuvuonna ollut korkealla.

– Inflaation sitkeys aiheuttaa epävarmuutta korkojen kehityksestä ja siitä, miten paljon korot lopulta tulevat talouskasvua hidastamaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Viikon suosituimmat videot

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)