Suomen kasvun este ei ehkä olekaan pääomapula

Maamme talous on murroksessa ja vaatii uudenlaista ajattelua.
Suomalaisen teknologiayritys Sensofusionin mobiilidroonitehdas Vantaalla. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO
Suomalaisen teknologiayritys Sensofusionin mobiilidroonitehdas Vantaalla. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Suomen talous nojaa yhä enemmän ohjelmistoihin, dataan ja osaamiseen, mutta rahoitusjärjestelmä arvioi yrityksiä edelleen teollisen ajan logiikalla.

Talous on kuitenkin murroksessa. Se vaatii uudenlaista ajattelua.

– Digitaalinen vallankumous muokkaa yritysympäristöä voimakkaasti. Yritysten ja organisaatioiden toimintatavat ovat tällä hetkellä kovassa muutoksessa. Kun olemme tällaisen uuden äärellä, yritysten on uudistuttava aivan eri tavalla kuin aiemmin. Uudistuminen on käytännössä riskinottoa, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki Verkkouutisille.

Olemme ottaneet askelia kohti aineetonta taloutta. Kotimainen rahoitusjärjestelmä ei kuitenkaan pysty vastaamaan talouden murrokseen. On uhkana, että siitä tulee kasvun este.

– Rahoitusjärjestelmä on jäänyt pahasti jälkeen tästä kehityksestä. Se on rakennettu maailmaan, jossa yritysten arvo oli koneissa, laitteissa ja kiinteistöissä. Nykyään nopeimmin kasvavilla yrityksillä ei välttämättä ole mitään sellaisia vakuuksia, joita pankkijärjestelmä osaa arvioida, sanoo Suomen Yrittäjien johtava ekonomisti Petri Malinen Verkkouutisille.

Rahoituksen esteenä on se, että pankit vaativat yrityksiä jopa ylivakuuttamaan hankkeita. Se toimii huonosti maailmassa, jossa yrityksien ei kannata enää hankkia samalla tavalla kiinteää omaisuutta kuin aiemmin.

– Rahoitusjärjestelmä on jäänyt pahasti jälkeen tästä kehityksestä. Se on rakennettu maailmaan, jossa yritysten arvo oli koneissa, laitteissa ja kiinteistöissä. Nykyään nopeimmin kasvavilla yrityksillä ei välttämättä ole mitään sellaisia vakuuksia, joita pankkijärjestelmä osaa arvioida, Kotamäki sanoo.

Järjestelmä tunnistaa tehtaan, mutta se ei välttämättä tunnista ohjelmiston arvoa.

– Nykyinen sääntely toimii huonosti maailmassa, jossa arvokkaimmat yritykset perustuvat osaamiseen ja palveluihin, Malinen sanoo

– Parhailla kasvuyrityksillä ei välttämättä ole mitään sellaisia likvidejä vakuuksia, joita pankki voisi hyväksyä, Kotamäki jatkaa.

Ongelma ei ole rahan puute

Kotamäen ja Malisen mukaan Suomen ongelma ei ole rahan puute vaan se, että pankit vaativat vakuuksia tilanteissa, joissa riskiä on jo valmiiksi siirretty pois niiden taseesta.

Kotamäen mukaan yrittäjät ovat kertoneet tapauksista, joissa pankki vaatii hyvin vahvoja lisävakuuksia, vaikka Finnvera olisi jo ottanut merkittävän osan luottoriskistä kantaakseen.

– Jos Finnvera takaa lainasta 50 tai jopa 80 prosenttia, pankin riskistä on jo suuri osa poistettu. Silti yrittäjät kertovat tilanteista, joissa pankki vaatii edelleen erittäin vahvoja vakuuksia.

Malinen tulkitsee ilmiön seuraukseksi finanssikriisin jälkeisestä sääntelystä ja pankkien muuttuneesta riskikäyttäytymisestä.

– 80 prosentin Finnvera-takauskaan ei aina riitä. Se kertoo siitä, että pankit ovat alkaneet välttää lähes kaikkea riskiä, Malinen sanoo.

Kotamäen mukaan vakuusvaatimukset kertoo siitä, että pankkien ajattelu perustuu edelleen fyysiseen omaisuuteen ja mahdollisimman pieniin luottotappioihin.

Malisen mukaan riskien välttämisestä on tullut tavoite.

Poimintoja videosisällöistämme

Kotamäen mukaan pankkien erittäin pienet luottotappiot kertovat siitä, että riskinotto on ollut hyvin varovaista.

Malisen mukaan ongelma syntyy siitä, että pankkisektori tulkitsee sääntelyä erittäin varovasti. Hänen mukaansa Finanssivalvonta on myös tunnistanut pankkien tarpeettoman riskien välttämisen ongelmaksi.

– Riskin välttämisestä on tullut tavoite. Mutta rahoitusjärjestelmä ei voi toimia ilman riskiä. Riskiä pitää hallita, mutta sitä pitää myös ottaa. Pankit kokevat riskit voimakkaampina kuin niiden tarvitsisi, Malinen sanoo.

Seurauksena investointeja jää tekemättä, kasvuhankkeet lykkääntyvät, yritykset eivät kasva ja Suomen kasvupotentiaali menetetään. Talous ei uudistu.

– Rahoitusjärjestelmä ei voi toimia ilman riskiä. Riskiä pitää hallita, mutta sitä pitää myös ottaa, Malinen sanoo.

Julkinen interventio ei ole ratkaisu

Kotamäki ja Malinen tulevat samaan johtopäätökseen. Suomen ongelma ei ratkea uusilla tukiohjelmilla, vaan rahoitusjärjestelmän pitää oppia arvioida uuden talouden riskejä paremmin. Suomen pankkisektori välttelee riskiä erityisen paljon.

– Kun puhun ruotsalaisten kollegoiden ja yrittäjien kanssa, olen ymmärtänyt, että esimerkiksi Pohjois-Suomessa yrittäjän on helpompi saada rahoitusta Ruotsin puolelta jopa samasta pankkiryhmästä, Malinen sanoo.

Vertaillessa muuhun Eurooppaan ero vain korostuu. Yksi syy on suomalaisten rahoitusmarkkinoiden pieni koko.

– Saksassa on paljon pk-yritysrahoitukseen erikoistuneita pankkeja, joista saa selvästi paremmilla ehdoilla rahoitusta, Malinen kertoo.

Molemmat peräävät sitä, että pankkien pitäisi ottaa nykyistä enemmän riskiä, rahoitusmarkkinoita pitäisi monipuolistaa ja rahoitusjärjestelmän pitäisi sopeutua uuden talouden tarpeisiin. Pankkien pitäisi oppia rahoittamaan yrityksiä, joiden arvo syntyy osaamisesta, datasta ja ohjelmistoista.

– Voiko liian vähäinen riskinotto olla kansantaloudelle suurempi riski kuin yksittäiset sijoitustappiot? Kotamäki kysyy.

Vuoden loppuun mennessä kauppojen yhteisarvo voi saavuttaa jopa 6 000 miljardia euroa.
Mikael Kirkko-Jaakkolan mukaan julkisuudessa esitetty luku antaa harhaanjohtavan kuvan suomalaisten verotuksesta.
Kotitalouksien rahastosijoitukset nousivat huhti–kesäkuussa kaikkien aikojen ennätykseen.
Mainos