Skandinaviska Enskilda Banken SEB:n mukaan talouskasvunäkymät olivat suhteellisen hyvät, kun vuosi 2025 alkoi, mutta Yhdysvaltojen uusi hallinto on muuttanut tilannetta radikaalisti.
– Ennen kaikkea Yhdysvaltain presidentin aggressiivinen kauppapolitiikka johtaa hitaampaan kasvuun, epävakaisiin markkinoihin ja heikompaan dollariin.
SEB:n pääekonomisti Jens Magnussonin mukaan tariffeihin, kauppaan ja maailmanlaajuisiin suhteisiin liittyvällä hämmennyksellä on suuri vaikutus talousnäkymiin.
– Epävarmuus vaikeuttaa investointipäätöksiä ja tekee sekä yrityksistä että kotitalouksista varovaisempia. Pidemmällä aikavälillä on myös esitetty vakavia kysymyksiä siitä, miltä rahoitus- ja talouselämän maailmanjärjestyksen pitäisi näyttää. Kansainvälisen luottamuksen heikkeneminen Yhdysvaltojen politiikkaan on johtanut epäilyksiin sekä dollarin asemasta maailman varantovaluuttana että Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjojen asemasta rahoitusjärjestelmän turvallisimpana omaisuuseränä, hän sanoo.
Hidastuminen, mutta ei taantuma
Maailmantalouden vuotuinen kasvu on hieman alle kolme prosenttia vuosina 2025–2026. Nämä ovat historiallisessa perspektiivissä alhaisia lukuja.
SEB:n ekonomistit ovat yli puolittaneet Yhdysvaltojen kasvuennusteen tälle vuodelle ja laskeneet sitä noin puolella prosenttiyksiköllä vuonna 2026, mutta Yhdysvallat välttää silti taantuman.
Kiina ei saavuta poliittisesti asetettua viiden prosentin kasvutavoitettaan, ja sen talous kasvaa todennäköisesti heikommin kuin viralliset tilastot osoittavat.
Euroalueella menee paremmin, lähinnä Saksan finanssipoliittisten elvytystoimien ansiosta, mutta kasvuennustetta on silti laskettu muutamalla prosenttiyksikön kymmenyksellä.
– Yhdysvallat ja Kiina ovat selvästi talous- ja turvallisuuspoliittisella törmäyskurssilla. EU:n, joka on alue, jonka uskomme sekä Yhdysvaltojen että Kiinan haluavan puolelleen, on navigoitava näiden jättiläisten välissä. Oikeanlaisella politiikalla EU voi olla suhteellinen voittaja, sanoo SEB:n talousennusteiden johtaja Daniel Bergvall.
Tariffivaikutukset hidastavat inflaatiota Euroopassa
Yhdysvaltojen tullit antavat SEB:n mukaan Yhdysvalloissa väliaikaisen inflaatiokimmokkeen, jota talouden hidastuminen ja kysynnän väheneminen osittain kompensoivat. Maissa, jotka eivät ota käyttöön vastatulleja, ei ole suoraa hintoja nostavaa vaikutusta.
– Sen sijaan joissakin maissa inflaatio saattaa hieman hidastua, kun maailmanlaajuinen kysyntä hidastuu, kun ylikapasiteetti ja Yhdysvaltojen entinen tuonti Kiinasta ja Kaakkois-Aasiasta joutuvat nyt etsimään muita markkinoita. Muita hillitseviä vaikutuksia voivat olla dollarin heikentyminen, energian hintojen lasku ja tekoälyn (AI) aiheuttama mahdollinen tuottavuuden kasvu.
Keskuspankkien tilanne on monimutkainen
Vaikka inflaatio on laskenut, se on monissa maissa edelleen tavoitetta korkeampi. Yleisesti ottaen vakaat inflaatio-odotukset antavat kuitenkin rahapolitiikan päättäjille liikkumavaraa.
– Uskomme, että korkopolitiikalla – esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa – on hyvät mahdollisuudet tukea kasvua ja työmarkkinoita uusilla koronlaskuilla vuosina 2025 ja 2026, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.
– Tariffit kiihdyttävät hintojen nousua Yhdysvalloissa, mutta keskuspankki Fed on kuitenkin valmis laskemaan ohjauskorkojaan talouskasvun tukemiseksi ja uskomme sen laskevan korkojaan prosenttiyksiköllä vuoden 2026 syksyyn mennessä, hän jatkaa.
Toisin kuin Yhdysvalloissa, Euroopassa Yhdysvaltojen tullien vaikutukset nähdään inflaatiopaineita laskevasti. Yhdessä negatiivisten kasvuvaikutusten kanssa tämä antaa Euroopan keskuspankille mahdollisuuden laskea korkojaan vielä 0,75 prosenttiyksiköllä tulevina kuukausina.
Suomi jää jälkeen
Pankki toteaa, että Suomen talouden elpyminen ei ole vielä alkanut, vaikka naapurimaiden talouksissa on merkkejä aktiviteetin paranemisesta.
– Kotitalouksien pysähtynyt kysyntä, heikko vienti, vaisu rakennussektori ja julkisten menojen rajallisuus rajoittavat edelleen kasvua.
Bruttokansantuote kasvaa hieman yli prosentin vuonna 2025 ja hieman alle kaksi prosenttia vuonna 2026. Nopeampi kasvu edellyttää kuluttajien luottamuksen parantumista ja ulkoisen kysynnän lisääntymistä, SEB sanoo.
Vuoden 2024 puolivälissä Suomen teollisuus osoitti elpymisen merkkejä, ja teollisuustuotanto kasvoi nopeasti. Elpyminen osoittautui kuitenkin lyhytaikaiseksi, ja tuotanto on sittemmin pysähtynyt.
– Vaikka joitakin valopilkkuja on havaittavissa – erityisesti puu- ja paperiteollisuudessa – ne eivät riitä kompensoimaan muiden tärkeiden alojen laskua. Epävarmuutta ja taloudellisia riskejä lisäävät Yhdysvaltojen kauppapolitiikan viimeaikaiset levottomuudet, sillä viime vuonna kymmenen prosenttia tavaraviennistä ja 15 prosenttia palveluviennistä suuntautui Yhdysvaltoihin.
SEB:n ekonomistit odottavat silti, että kansainvälinen kysyntä paranee jonkin verran vuoden 2025 jälkipuoliskolla, jolloin vienti kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,0 prosenttia.
Kotitalouksien kysyntä on edelleen heikkoa lisääntyneen epävarmuuden, sosiaalisten tulonsiirtojen leikkausten ja korkeiden korkojen vuoksi. Vähittäismyynti on pysynyt ennallaan yli kaksi vuotta, ja se on edelleen kymmenen prosenttia alle vuoden 2021 alun huippunsa.
– Koska kuluttajien luottamus on heikko ja muualla taloudessa on vain vähän myönteistä vauhtia, kulutus elpyy vaatimattomasti ja vähitellen. Se kasvaa tänä vuonna 0,6 prosenttia. Vuonna 2026 – työttömyyden vähentyessä ja kotitalouksien talouden kohentuessa – kulutus kasvaa hieman nopeammin, lähes 1,5 prosenttia, SEB ennustaa.
