Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteena on vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. Suomen saama osuus tukivälineen rahoituksesta on noin 1,8 miljardia euroa vuosina 2021–2026.
Suomen elpymis- ja palautumistukivälineestä saama rahoitus on kohdistettu kansallisiin kestävän kasvun ohjelman sekä elpymis- ja palautumissuunnitelman käyttötarkoituksiin.
Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n mielestä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman hallinnointimalli on monimutkainen. Päivitettyyn suunnitelmaan sisältyy yhteensä 131 tavoitetta ja 55 toimenpidettä, joita toimeenpanee 31 viranomaista.
– Mitä enemmän viranomaisia on toteuttamassa suunnitelmaa, sitä haastavampaa on varmistaa, että kaikilla on riittävästi EU-varojen hallinnoinnin edellyttämää erityisosaamista. Toiminnan tulisi olla riittävän yhdenmukaista ja tasalaatuista, tilintarkastuspäällikkö Jari Sanaskoski sanoo.
Elpymis- ja palautumistukivälineestä maksettu rahoitus on kuitenkin tarkastuksen mukaan käytetty välinettä koskevien normien mukaisesti.
Tavoitteiden seurantaa pitäisi parantaa
Suomi on tehnyt kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, joka sisältää suuren määrän kansallisia tavoitteita.
Tarkastusviraston mukaan tavoitteiden toteutumisen seurantaa ei kuitenkaan ole järjestetty niin, että olisi kaikilta osin mahdollista seurata ja arvioida Suomen kestävän kasvun ohjelmaan sekä elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvien kansallisten tavoitteiden toimeenpanon vaikuttavuutta.
– Näin ei ole mahdollista todentaa, mitä suunnitelman toimeenpanolla on saatu kokonaisuutena aikaan.
Suomessa ei myöskään koota yhteen esimerkiksi eri hallinnonaloilla tuotettua tietoa elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanon tuloksista, vaikutuksista sekä ministerityöryhmän määrittelemien tavoitteiden toteutumisesta.
– Elpymis- ja palautumissuunnitelman sekä kestävän kasvun ohjelman vaikuttavuutta ei ole tällä hetkellä mahdollista seurata ja arvioida kokonaisuutena. Näin ollen ei ole mahdollista todentaa, mitä saadulla rahoituksella ja ohjelman toimeenpanolla on saatu aikaan, Sanaskoski toteaa.
Tarkastuksen perusteella myös rahoitusta myöntävillä tukiviranomaisilla on kehitettävää rahoitettujen hankkeiden tavoitteiden määrittelyssä, hankkeiden toteutuksen suunnittelussa sekä niiden vaikuttavuuden todentamisessa.
Suomen maksuosuus elpymisvälineen avustusmuotoisesta tuesta on noin 7,2 miljardia euroa, josta elpymis- ja palautumistukivälineen osuus on noin 5,7 miljardia euroa.
Suomen saama osuus EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksista pieneni alun perin toukokuussa 2021 arvioidusta noin 2,1 miljardista noin 1,8 miljardiin euroon Suomen talouden kehityttyä ennustettua paremmin.