Tuoreen Akava Works -talousennusteen mukaan talouden loiva alamäki on jatkunut vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä ja bruttokansantuotteen kasvu jää tänä vuonna 1,9 prosenttiin.
Vuoden 2023 näkymät ovat vaikeat: Suomen talouden kehitys jatkuu heikkona ja Euroopalla on edessään lyhyt taantuma. Suomen talouskasvu painuu ennusteen mukaan nollaan vuonna 2023.
– Vuonna 2023 maailmantalouden näkymiä vaimentavat kohonneet elinkustannukset, korkojen nousu sekä energian hinnan ja saatavuuden epävarmuus. Eurooppa ajautuu todennäköisesti lyhyeen taantumaan, mikä heikentää vientimme lähiajan kysyntänäkymiä. Suomen taloudessa jatkuu heikko jakso vuoden 2023 alkupuoliskolla. Vuoden 2023 talouskasvuksi arvioimme nolla prosenttia, sanoo Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.
– Käsitys talouden näkymistä on varsin kaksijakoinen. Kuluttajilla on varsin synkkä käsitys talouden näkymistä ja heidän tulevaisuudenuskonsa on heikompi kuin koskaan aikaisemmin. Yritysten luottamus on heikentynyt paljon vähemmän kuin kuluttajien, Sorjonen luonnehtii.
Kotitalouksien ostovoima heikentynyt jyrkästi
Voimakas inflaatio on kääntänyt kuluttajien reaaliansiot laskuun. Kotitalouksien, palkansaajien ja eläkeläisten tilanne on synkentynyt. Keskimääräistä palkkojen nousua mittaava ansiotasoindeksi nousi heinä–syyskuussa 2,7 prosenttia vuoden takaa, mutta kuluttajahinnat paljon enemmän (7,8 prosenttia).
– Yksittäisen kotitalouden ostovoima on heikentynyt todella rajusti, mikä yhdessä korkojen nousun kanssa rajoittaa kulutusmahdollisuuksia. Kuluttajat välttävät isompien hankintojen tekemistä ja kestokulutustavaroiden hankinnat vähentyivät selvästi alkuvuotena. Uusien asuntolainojen nostot vähenivät syksyllä jyrkästi, Sorjonen toteaa.
Talousennusteen mukaan kuluttajahinnat nousevat Suomessa seitsemän prosenttia vuonna 2022 ja 4,5 prosenttia vuonna 2023. Ennusteen mukaan laaja-alainen hintojen nousu hidastuu vuoden 2023 loppua kohti.
Liikenteen polttoaineiden hintojen oletetaan vakautuvan karkeasti nykyiselle tasolleen. Asumisen hintaa nostavat sähkön kallistuminen ja asuntolainojen korkojen nousu, joka näkyy kuluttajahintaindeksissä vasta osittain.
Työmarkkinoilla yhä hyvä vire
Työttömyysaste on kohonnut hieman keväästä lähtien, mutta työllisyysaste on pysynyt 74 prosentin tuntumassa. Avoimia työpaikkoja on edelleen paljon, vaikka niiden määrä on vähentynyt kesän jälkeen. Työllisiä on selvästi enemmän kuin vuosi sitten.
– Työllisyyden paraneminen on keskeinen syy siihen, että koko talouden yhteenlaskettu palkkasumma on kasvanut jo toista vuotta yli kuuden prosentin vauhtia. Ripeästä noususta huolimatta se on edellisen puolen vuoden ajan hävinnyt kilpajuoksun hintojen nousua vastaan. Reaalisesti talouden palkkasumma on supistunut, Sorjonen sanoo.
