Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom saa voimalasopimuksia, koska se tarjoaa ”uskomattoman houkuttelevat ehdot”, joihin muut valtion eivät pysty vastaamaan, Venäjään keskittyvä tutkivan journalismin julkaisu Insider kertoo.
Tästä löytyvässä laajassa artikkelissa käsitellään Rosatomin roolia Kremlin ”aseena”. Jutun mukaan Venäjä käyttää ulkomaille rakentamiaan ydinvoimaloita kiristyksen ja painostuksen välineinä. Valtion yrityksen todetaan rakentavan ydinvoimaloita järjestelmässä, jossa valtion lainat kattavat projektien kustannukset.
– Voimaloita ollaan siis valmiita rakentamaan varoilla Venäjän valtion budjetista.
Selvityksessä käydään läpi Rosatomin viime vuosien ydinvoimalahankkeita eri puolilla maailmaa. Jutussa sivutaan myös Pyhäjoelle kaavailtua Hanhikiven voimalaa. Sitä käytetään yhtenä esimerkkinä siitä, miten ”anteliaasti” Venäjän valtio hankkeisiin suhtautuu. Taustalla on halu hankkia ulkopoliittista vaikutusvaltaa.
– Suomessa Venäjän valtion yhtiö otti kontolleen valtaosan, 5 miljardia euroa, taloudellisista riskeistä 6,5 miljardin euron arvoisen Hanhikivi-1-voimalan rakentamisen aikana, artikkelissa todetaan.
Puolet näistä varoista oli Insiderin mukaan tarkoitus saada Venäjän Kansallisen hyvinvoinnin rahastosta.
– Rosatom ei onnistunut saamaan itselleen minkäänlaisia verohelpotuksia tai muita etuuksia, mutta oli silti valmis aivan mihin tahansa ehtoihin – vain että Suomeen saataisiin rakentaa ydinvoimala.
Jutussa todetaan, että Rosatomin voimalasopimukset ovat taloudellisesti tehottomia ja niihin sisältyy valtavia riskejä Venäjän valtiolle. Voimalahankkeilla ulkomailla on kuitenkin artikkelin mukaan Venäjälle enemmän ulkopoliittista kuin taloudellista merkitystä. Siksi viranomaiset ovat valmiita sivuuttamaan kustannukset tulevaisuudessa saatavien ulkopoliittisten hyötyjen varjolla.
Fennovoima purki keväällä Rosatomin kanssa solmitun sopimuksen voimalaitoksen toimituksesta. Hanhikiven voimalahanke on ollut jäissä siitä lähtien.
Suomessa on viritelty syksyn aikana keskustelua siitä, voitaisiinko hanke käynnistää uudelleen toisella toimittajalla. Tähän liittyy kuitenkin runsaasti epävarmuustekijöitä.
Aalto-yliopiston energiakysymyksiin erikoistunut professori Peter Lund kertoi Verkkouutisille, että Rosatomin kanssa voi olla vielä edessä pitkä oikeusriita. Professori nosti esiin myös venäläisen rahoituksen.
– Lisäksi on hyvä muistaa, että Rosatom omistaa 34 prosenttia Fennovoima-hankkeesta, toisin sanoen se rahoitti hanketta merkittävästi ja toi hankkeeseen paljon osaamista, joka putoaa nyt käytännössä pois. Taloudelliset edellytykset ovat siis varsin heikot jatkaa hanketta markkinaehtoisesti, Lund arvioi.
Verkkouutiset kertoo Pyhäjoen hankkeen jatkamisen mahdollisuuksista lisää alta löytyvässä artikkelissa.
LUE MYÖS:
Voisiko Pyhäjoelle yhä nousta ydinvoimala? Näin asiantuntija arvioi