– Suomi on nyt talouden taantumassa. Kuinka pitkä ja syvä taantumasta tulee, on vielä arvoitus. Geopoliittiset jännitteet ja sota Euroopassa pitävät poikkeuksellisen suurta epävarmuutta yllä. Toisaalta esimerkiksi tiedot maakaasuvarastojen täyttymisestä Euroopassa ovat myönteisiä uutisia synkkyyden keskelle. Saksan talous näyttää suuntaa myös Suomelle, sanoo EK:n johtaja, ekonomisti Sami Pakarinen.
Hänen mukaansa synkentynyt tilanne heijastuu myös yritysten odotuksiin tuotanto- ja myyntikehityksestä. Alkusyksyn aikana tilanne on vielä jokseenkin kantanut, mutta kysyntäongelmat ovat nousseet jo yritysten suurimmaksi kasvun esteeksi.
– Kustannusten nousu ja alkanut kysynnän hiipuminen iskevät yritysten kannattavuuteen. Samalla henkilöstöodotukset hiipuvat, merkittävä osa yrityksistä suunnittelee jo lomautuksia ja työvoimapula on alkanut jo hieman helpottaa. Samaan aikaan toimitusketjujen haasteisiin on sopeuduttu varastoja kasvattamalla ja tämäkin kysyntä on nyt vähempänä, Pakarinen summaa.
Vientimarkkinoilla toimivien yritysten arjessa näkyvät globaalin talouden heilahdukset. Rakentamiseen vaikuttaa merkittävästi keskuspankkien taisto inflaatiota vastaan ja palveluita kurittaa kuluttajien luottamuksen lasku.
Pakarisen mukaan teollisuudessa näkyy jo tilauskirjojen ohentuminen, rakentamista viilentää korkojen nopea nousu ja asuntotarjonnan kasvu. Palveluissa painaa kuluttajien ostopäätökset, joiden varassa lepää pitkälti ennustettu talouden kasvu.
– Vaikka kuluttajien luottamus on romahtanut historiallisen alas, kotitaloudet ovat vielä sinnitelleet. Iso kysymys on, kuinka pakka kestää, jos työllisyys kääntyy laskuun, Pakarinen toteaa.
Suhdannenäkymät jo samalla tasolla kuin finanssikriisin pohjalla
EK:n barometrin mukaan suhdannenäkymät ovat painuneet päätoimialoista etenkin rakentamisessa. Yritysten arvioissa tuotanto ja myynti polkevat paikallaan loppuvuonna. Ainoastaan palvelualalla myynti on jokseenkin pitänyt pintansa.
Tuotannon ja myynnin kasvun hiipuminen heijastuvat myös työllisyyteen. Yritykset arvioivat henkilöstökehityksen kasvun pysähtyvän. Teollisuudessa henkilöstön kehitys on viime kuukausina kannatellut koko elinkeinoelämän tilannetta.
Talouden hidastuminen heijastuu jo entistä enemmän myös yritysten kasvun esteisiin. Kysynnän riittämättömyys on noussut nyt suurimmaksi ongelmaksi.
– Samaan aikaan työvoimapula on alkanut hieman helpottaa. Pienentynyt tarve osaajista koskee ennen kaikkea palveluita ja rakentamista. Teollisuudessa vastaavaa helpotusta ei ole näkynyt, mutta siellä pienempi osuus yrityksistä kärsii työvoimapulasta kuin palveluissa ja rakentamisessa, barometrissä todetaan.
Voimakkaan kustannusnousun vuoksi yritysten kannattavuus on koetuksella. Suomessa yritykset arvioivat kannattavuutensa heikkenevän entisestään. Kannattavuushaasteita esiintyy etenkin rakentamisessa, jossa arviot kannattavuudesta ovat tulleet selkeästi alaspäin.
Barometrin mukaan teollisuudessa suhdannetilanne on vielä syksyn aikana pitänyt pintansa. Kasvu on jatkunut varsin hyvällä tasolla pysyneiden tilauskantojen avulla. Suhdannenäkymät ovat sen sijaan jatkaneet synkkenemistään. Teollisuuden odotukset suhdanteesta ovat nyt lähes yhtä huonot kuin finanssi- ja koronakriisissä.
Suhdannenäkymien heikkeneminen näkyy jo teollisuuden tilauskirjoissa. Teollisuuden tilaukset vähenemässä, mutta taso on yli normaalina pidetyn tason. Teollisuudessa viennin nähdään hiipuvan niin tilausten kuin toimitustenkin osalta.
– Riittämätön kysyntä nostaa jo päätään. Samalla puute kapasiteetista on helpottanut, mutta se on yhä suurin kasvun este.
Kysynnän hiipuminen näkyy myös varastojen voimakkaana kasvuna. Toisaalta varastojen kasvun taustalla voi olla myös varautumista toimitusketjujen uudelleenjärjestelyihin. EK:n syyskuun yrityskyselyssä yritykset ovat reagoineet toimitusketjujen haasteisiin varastoja kasvattamalla ja toimitusketjuja hajauttamalla.
Teollisuusyritysten arviot liiketoiminnan kannattavuudesta ovat heikentyneet. Kannattavuuden heikentyminen heijastuu myös arvioihin investoinneista. Teollisuusyritykset arvioivat investointien kasvun tasaantuvan.
Rakentamisessa edessä alamäki
Rakentamisen suhdannetilanne on yhä synkkä, mutta syksyn aikana tilanne on korjaantunut aavistuksen paremmaksi. Sen sijaan suhdannenäkymät ovat jatkaneet tummentumistaan. Sekä suhdannetilanteessa että -näkymissä rakennusyritysten arviot ovat lähellä finanssi- ja koronakriisin aikaisia tasoja.
Rakennusalalla tuotanto laskee lähikuukausien aikana. Pessimistiset tuotanto-odotukset heijastuvat myös alan työllisyyteen. Henkilöstömäärien arvioidaan vähentyvän tulevien kuukausien aikana.
Vaikka kustannusten nousuvauhdin rauhoittumisesta onkin jo viitteitä, on viime kuukaudet olleet vaikeita monille rakennusalan yrityksille. Kysynnän hiipuminen on noussut suurimmaksi kasvun esteeksi.
Nopea kustannusten nousu ja kysyntäongelmat johtavat kannattavuusvaikeuksiin. Rakennusalan yritykset arvioivat kannattavuuden heikentyneen merkittävästi viime vuodesta.
Palveluissa palautuminen jäi lyhytaikaiseksi
Palvelualoilla sekä suhdannenäkymät että -tilanne ovat heikentyneet kesästä. Koronasta toipuminen jäi varsin lyhytaikaiseksi, sillä suhdannetilannetta kuvaava saldoluku ehti olla vain kolmena vuosineljänneksenä positiivisen puolella vuonna 2021. Kuluvana vuonna alkanut alamäki on vain jyrkentynyt.
Heikentyneestä suhdannekuvasta huolimatta palvelualojen myynti on vielä kasvanut hieman.
Arviot henkilöstömäärien kehityksestä tulevien kuukausien aikana ovat varsin vakaat. Suhdanteen vaimentuminen heijastuu työvoiman kysyntään. Palvelualan yritysten suurin myynnin kasvun este on yhä osaavan työvoiman saatavuus mutta työvoimapula helpottanut hieman.
Kysynnän riittämättömyys nostaa jo päätään ja on jo lähes yhtä suuri ongelma kuin ammattitaitoisen työvoiman saatavuus.