Check Point -yhtiön mukaan kyberuhat laajenivat elokuussa usealla rintamalla samanaikaisesti. Niitä lisäsivät erityisesti kiristyshyökkäykset, tietojenkalastelu ja generatiivisen tekoälyn kasvava käyttö.
Organisaatioihin kohdistuvien kyberhyökkäysten määrä nousi voimakkaimmin Euroopassa. Suomessa kasvua oli 17 prosenttia vuodentakaisesta.
Tuoreen raportin perusteella organisaatioihin kohdistui maailmanlaajuisesti keskimäärin 2 422 kyberhyökkäystä viikossa, mikä on neljä prosenttia enemmän kuin heinäkuussa ja 22 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kyberhyökkäysten määrä jatkoi kasvuaan kesän aikana. Kiristyshaittaohjelmat, tietojenkalastelu ja tekoälyyn liittyvät tietovuodot säilyivät yritysten tietoturvan keskeisinä haasteina.
– Tietoturvatiimien on voitava pysäyttää hyökkäykset ennen kuin ne häiritsevät liiketoimintaa tai paljastavat arkaluonteisia tietoja. Organisaatiot eivät voi enää nojata hajanaiseen puolustukseen. Ne tarvitsevat ennaltaehkäisevää suojausta, joka yhdistää näkyvyyden, hallinnan ja automaation koko IT-ympäristössä verkoista ja pilvestä sähköpostiin ja tekoälytyökaluihin, Check Pointin Suomen johtava tietoturva-asiantuntija Jarno Ahlström toteaa tiedotteessa.
Koulutusalaan kohdistui eniten hyökkäyksiä
Hyökkääjät keskittyvät usein ympäristöihin, joissa on suuret käyttäjämäärät, useita pääsypisteitä ja arvokkaita tietovirtoja ja joissa toimintahäiriöillä on välitön operatiivinen vaikutus.
Koulutussektori joutui maailmanlaajuisesti edelleen eniten hyökkäysten kohteeksi: siihen kohdistui keskimäärin 5 354 viikoittaista hyökkäystä organisaatiota kohden. Julkinen sektori seurasi toisena (3 067 hyökkäystä), ja majoitus- ja matkailuala nousi kolmanneksi 3 056 hyökkäyksellä organisaatiota kohden.
Eniten hyökkäyksiä kohdistui edelleen Latinalaiseen Amerikkaan. Kasvu oli kuitenkin nopeinta Euroopassa, jossa hyökkäyspaine koskettaa entistä enemmän pitkälle digitalisoituneita maita ja verkottuneita ympäristöjä.
Pohjoismaista kasvu oli rajuinta Ruotsissa, jossa organisaatiot kohtasivat keskimäärin 2 470 hyökkäystä viikossa. Nousua vuodentakaiseen kertyi 38 prosenttia.
Norjassa organisaatioihin kohdistui keskimäärin 1 884 viikoittaista hyökkäystä. Suomessa hyökkäysmäärien kasvu oli 17 prosenttia vuodentakaisesta, ja suomalaisorganisaatio kohtasi keskimäärin 1 205 kyberhyökkäystä viikossa.
Tekoälyn käyttö kiihtyy
Generatiiviseen tekoälyyn liittyvät riskit ovat osa yritysten jokapäiväistä liiketoimintaa. Suuren riskin tekoälykehotteiden osuus putosi alhaisimmalle tasolleen useaan kuukauteen, sillä noin yksi 43 kehotteesta aiheutti tietovuotoriskin yritysverkoissa.
Samalla tekoälytyökalujen käyttö jatkoi kasvuaan. Ristiriita osoittaa, että vaikka osa organisaatioista parantaa tietoturvaansa, tekoälyn käytön nopea laajeneminen lisää jatkuvasti tilanteita, joissa arkaluonteisia tietoja saatetaan syöttää työkaluihin ilman riittävää valvontaa.
Suurin tekoälykehotteisiin liittyvä tietovuotoriski oli terveydenhuoltoalalla. Sitä seurasivat ohjelmistoala ja liike-elämän palvelut.
Sähköposti pysyi keskeisenä hyökkäysväylänä: noin yksi 112:sta sähköpostista oli tietojenkalasteluviesti. Tietojenkalasteluviesteistä 72 prosenttia sisälsi haitallisen linkin ja 14 prosenttia liitetiedoston.
Linkkien suuri määrä osoittaa Check Pointin mukaan, kuinka helppoa hyökkääjien on skaalata sosiaalisen manipuloinnin kampanjoita, mukauttaa houkuttimia nopeasti ajankohtaisiin tapahtumiin tai liiketoimintaprosesseihin ja ohjata käyttäjiä haitallisille sivustoille.
Toimialoittain eniten tietojenkalastelua kohtasivat järjestöt, voittoa tavoittelemattomat organisaatiot ja rakennusala. Nämä sektorit ovat usein riippuvaisia aktiivisesta ulkoisesta viestinnästä, lahjoituksista, tarjouspyynnöistä, kumppaneista ja toimittajista, mikä vaikeuttaa aitojen ja haitallisten yhteydenottojen erottamista toisistaan.
Kiristyshyökkäysten määrä kasvoi rajusti
Kiristyshyökkäykset kiihtyivät entisestään. Elokuussa raportoitiin yhteensä 1 042 kiristyshyökkäystä, mikä on lähes kaksinkertainen määrä elokuuhun 2025 verrattuna ja 8 prosenttia enemmän kuin heinäkuussa 2026.
Toimialoista eniten iskuja kohdistui liike-elämän palveluihin (36 prosenttia raportoiduista hyökkäyksistä). Sitä seurasivat valmistava teollisuus (13 prosenttia) sekä kulutustavarat ja -palvelut (12 prosenttia).
Keskittyminen liike-elämän palveluihin viittaa siihen, että hyökkääjät suosivat organisaatioita, jotka toimivat osana laajempia toimitusketjuja. Siten hyökkäysten kerrannaisvaikutukset ovat mahdollisimman suuret.
Elokuun aktiivisin kiristyshaittaohjelmaryhmä oli Qilin, joka vastasi 15 prosentista julkaistuista hyökkäyksistä. Sitä seurasi The Gentlemen 10 prosentin osuudella, ja Orova nousi kärkikolmikkoon ensimmäistä kertaa neljän prosentin osuudellaan.
Kärkikolmikon vaihtuvuus osoittaa, että uhkamaisema muuttuu jatkuvasti: vakiintuneet toimijat ylläpitävät painetta samalla kun uudemmat tai aiemmin vähemmän näkyvät ryhmät voivat nousta nopeasti merkittävään asemaan.