Maanpuolustuskorkeakoulun ilmatorjunnan opettaja, kapteeni Vilho Rantasen mukaan vaikuttaa siltä, että Venäjän epäonnistuminen Ukrainan ilmapuolustuksen lamauttamisessa tulee maksamaan sille paljon. Hänen mielestään on yllättävää, ettei Venäjä ole onnistunut saavuttamaan ilmaherruutta.
– Tyypillisesti laajemmat sotatoimet alkavatkin iskuilla, jotka tähtäävät ilmapuolustuksen lamauttamiseen, hän toteaa yhteispalvelu Twitterissä.
Venäjän hyökkäys alkoi hänen mukaansa tuli-iskulla, jolla vaikutettiin kriittisiin kohteisiin, ilmapuolustuksen järjestelmät mukaan lukien. Maahyökkäys aloitettiin kuitenkin varsin nopeasti tuli-iskun jälkeen, mistä seurasi myös kovia tappioita.
– Lyhyttä tuli-iskun ja maahyökkäyksen välistä aikajännettä voisi selittää sekä pyrkimys yllätykseen että puolustajan aliarviointiin liittyvä väärä tilanteenarviointi.
Rantasen mukaan Venäjä käytti hyökkäyksen valmisteluun merkittävästi vähemmän risteilyohjuksia, kuin Yhdysvallat on käyttänyt esimerkiksi hyökätessään Irakia vastaan vuonna 1990. Tuolloin maahyökkäystä edelsi yli kuukauden ilmaiskukampanja. Nyt täsmäaseet alkavat jo olla Venäjällä lopussa ja ilma-aseen kärsimät tappiot kärjistävät ongelman merkittävyyttä entisestään.
– Lännestä virtaava ilmapuolustustuki yhdistettynä Venäjän ilmatoiminnan rajoitteisiin luovat asetelman, jossa se ei todennäköisesti kykene tempaamaan aloitetta Ukrainan taivaalla. Ilmatuen puutteet vähentävät onnistumisen edellytyksiä dramaattisesti myös maanpinnalla, Rantanen arvioi.
Hänen mukaansa Venäjän epäonnistuminen ilmassa ei yksin selitä heikkoa sotamenestystä.
– On kuitenkin selvää, että Venäjän tulee ratkaista ilmassa olevat ongelmat, mikäli se mielii kääntää sodan kulun konventionaalisin keinoin. Helpommin sanottu kuin tehty. Pidän onnistumista epätodennäköisenä.
Sanotaan, että ilma-aseella ei voida voittaa soitaa, mutta voidaanko sota hävitä ilmassa? Ainakin nyt vaikuttaisi siltä, että 🇷🇺 epäonnistuminen 🇺🇦 ilmapuolustuksen lamauttamisessa tulee maksamaan sille paljon. Ehkä liikaa? Tästä lyhyt pohdinta. 🧵1/11
— Vilho Rantanen (@VILHORANTANEN) October 22, 2022