Suomalaisilla on vahva luotto omaan vaurastumiseensa mutta vain vähän uskoa naapuriin.
40 prosenttia suomalaisista uskoo olevansa viiden vuoden päästä varakkaampi kuin nyt. Sen sijaan vain 15 prosenttia pitää todennäköisenä, että keskivertosuomalainen on samassa tilanteessa. Miehet uskovat omaan vaurastumiseensa selvästi vankemmin kuin naiset.
Tämä käy ilmi LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan, kasvaako vai pieneneekö heidän nettovarallisuutensa eli varallisuus, josta on vähennetty velat, seuraavan viiden vuoden aikana – vai pysyykö se ennallaan. Samaa kysyttiin suomalaisista keskimäärin. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian, ja siihen vastasi 1092 suomalaista, jotka edustavat Manner-Suomen täysikäistä väestöä.
Viidennes vastaajista (19 prosenttia) epäili köyhtyvänsä lähitulevaisuudessa, kun taas yli kolmasosa (34 prosenttia vastaajista) piti sitä todennäköisenä suomalaisille keskimäärin.
– Aika pessimistisiä suomalaiset ovat vaurastumisensa suhteen, kun vain neljä kymmenestä uskoo nettovarallisuutensa kasvavan viidessä vuodessa. Keskivertosuomalaisen vaurastumista pidetäänkin sitten jo lähestulkoon toivottomana, yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro LähiTapiola Varainhoidosta hämmästelee kyselyn tuloksia tiedotteessa.
Sveitsiläispankki Credit Suisse arvioi, että suomalaisilla aikuisilla oli vuonna 2022 keskimäärin noin 185000 dollaria (eli noin 170000 euroa) nettovarallisuutta eli varallisuutta, josta on vähennetty velat.
Nummiaro uskoo, että moni vastaaja on miettinyt varallisuuden reaaliarvoa eli ostovoimaa arvioidessaan lähivuosien varallisuuskasvua. Hintojen nousu ja varallisuuden reaaliarvon romahdus saattavat siis synkistää suomalaisten näkymiä, kuten myös asuntojen hintojen lasku, sillä suuri osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa.
– Osaa voi huolettaa asunnon heikko arvonkehitys seuraavan viiden vuoden aikana. Pessimismiä voi selittää sekin, että kaikilla ei ole säästöjä kerryttämässä tuottoja ja myös säästämismahdollisuudet saatetaan kokea heikoiksi, ekonomisti pohtii.
Epäsuhta suomalaisten arvioissa omasta ja ”keskivertokansalaisen” taloudellisesta tulevaisuudesta toistuu Nummiaron mukaan muissakin tilastoissa.
– Kuluttajien luottamuksessa on sama ilmiö, eli oman talouden näkymät arvioidaan systemaattisesti optimistisemmiksi kuin Suomen talouden näkymät. Jonkinlaiselta ihmismielen mysteeriltä tuo vaikuttaa. Ehkä mieli sortuu suojamekanismiin, joka laittaa uskomaan, että itse välttyy heikoilta tulemilta. Tai ehkä arvioon sisältyy ajatus siitä, että omin toimin voi vaikuttaa tulevaan.
Miehet suhtautuvat omaan vaurastumiseensa toiveikkaammin kuin naiset ja pitävät myös suomalaisten vaurastumista todennäköisempänä. Miehistä 45 prosenttia uskoo oman varallisuutensa kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana; naisilla osuus on kymmenen prosenttiyksikköä pienempi. Joka viides mies (21 prosenttia vastaajista) uskoo suomalaisten varallisuuden kasvavan lähivuosina, kun naisilla osuus on alle yksi kymmenestä (8 prosenttia vastaajista).
– Miesten vahvempi luotto vaurastumiseen voi selittyä sekä suuremman säästämisen että sitä kautta kertyvien isompien sijoitustuottojen kautta. Samassa tammikuun kyselyssä 53 prosenttia miehistä sanoi säästävänsä itse eläkeajan toimeentuloaan varten, kun naiset jäivät 35 prosenttiin. Aiempien kyselyiden mukaan miehet myös omistavat useampia varallisuuseriä. Naisilla varat ovat tyypillisemmin tilillä. Korkeammat sijoitustuotto-odotukset nostanevat miesten luottamusta varallisuuskasvuun. Toki osa miehistä saattaa myös suhtautua omaan sijoituskykyynsä liialla itsevarmuudella, Nummiaro arvioi.
