Suomalaisten salasanoissa piilee riski

Vain noin puolet käyttää eri salasanoja eri palveluissa, ilmenee kyselytutkimuksesta.
Henkilö puhelimella. LEHTIKUVA / EELIS BERGLUND
Henkilö puhelimella. LEHTIKUVA / EELIS BERGLUND

Vain noin puolet suomalaisista huolehtii salasanojen turvallisesta käytöstä, ilmenee S-Pankin Arjen turvabarometri -kyselytutkimuksesta.

Digiturvallisuus rakentuu suomalaisilla ennen kaikkea arjen rutiineista ja omasta toiminnasta verkossa. Siihen kuuluvat esimerkiksi laitteiden ja tunnusten suojaaminen, tilitapahtumien seuraaminen sekä turvallinen asiointi digitaalisissa palveluissa.

Parhaiten suomalaiset osaavat arjen konkreettiset turvateot, kuten älylaitteen lukitsemisen, tilitapahtumien seurannan ja pankkitunnusten turvallisen säilyttämisen.

Kaikki keskeiset digiturvakäytännöt eivät kuitenkaan ole vielä suomalaisilla vakiintuneet. Esimerkiksi tietoturvan ylläpito ja salasanojen päivittäminen vaativat edelleen huomiota.

Lisäksi vain noin puolet käyttää eri salasanoja eri palveluissa, vaikka se on yksi tehokkaimmista tavoista suojautua verkkouhilta.

– Salasanojen päivittämisestä ei ole tullut samalla tavalla automaattista kuin joistain muista arjen turvateoista. Tärkeintä niiden turvallisuudessa on, ettei samaa salasanaa käytetä useassa palvelussa. Salasanoja ei tarvitse vaihtaa jatkuvasti ilman syytä, mutta on tärkeää päivittää ne heti, jos epäilee tietomurtoa tai sitä, että salasana on voinut päätyä vääriin käsiin. Kaksivaiheinen tunnistautuminen tuo lisäksi merkittävän lisäsuojan ja on syytä ottaa käyttöön aina, kun se on mahdollista, S-Pankin tietoturvajohtaja Leo Niemelä sanoo tiedotteessa.

Valtaosa suomalaisista uskoo tietävänsä, miten toimia erilaisissa digipalveluiden riskitilanteissa, oli kyse sitten teknisestä tietoturvauhasta, nettikiusaamisesta tai pankkihuijauksesta. Jonkin verran epävarmuutta luo, jos henkilö- tai muita arkaluontoisia tietoja päätyisi vääriin käsiin.

Kokonaisuutena verkko- ja kyberturvallisuus huolettaa säännöllisesti. Neljännes vastaajista kertoo miettivänsä digiturvaa vähintään viikoittain.

Huoli kohdistuu usein omaa turvaa ja arkea laajemmalle. Yli kolmannes kertoo keskustelevansa läheistensä kanssa digiturvasta ja auttavansa laitteiden ja sovellusten käytössä sekä verkkoasioinnissa vähintään kuukausittain.

Kyberturvallisuuskeskus varoittaa uudesta huijauksesta.
Puhelimen näytölle ilmestyvä pieni piste voi paljastaa yllättävän paljon.
Turvallinen verkonkäyttö vaatii asetusten lisäksi yhteisiä pelisääntöjä.
Mainos