Valtiovarainministeriö julkaisee syksyisin talousennusteen, joka toimii seuraavan vuoden budjetin pohjana. Valtioneuvoston julkaiseman ennustepoikkeamaraportin mukaan Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näkyvät yhteiskunnan eri osa-alueilla, mutta vaikutukset jäivät ennustettua pienemmäksi.
Ennustepoikkeamaraportissa tarkastellaan ennusteen keskeisimpiä muuttujia, kuten taloudelliseen aktiviteettiin vaikuttavia kysyntäeriä, julkista taloutta, työllisyyttä, työttömyyttä ja inflaatiota.
Syksyn 2021 ennusteessa sekä Suomen talouden että maailmantalouden odotettiin jatkavan vuonna 2022 toipumista covid-19-pandemiasta. Bruttokansantuotteen kasvun ennustettiin olevan 2,9 prosenttia. Valtiovarainministeriön selvitys osoittaa, että Venäjän hyökättyä Ukrainaan, odotukset talouskasvusta heikkenivät selvästi. Sodan negatiivinen vaikutus jäi Suomen taloudelle kuitenkin ennakoitua pienemmäksi.
– Ensimmäiset arviot sodan jälkeen pitivät varsin hyvin paikkansa yksityisen kulutuksen ja viennin osalta. Selvästi eniten aliarvioitiin yksityisten investointien kehitystä. Sodan aiheuttama epävarmuus ei lykännyt investointeja, vaan sodan seurauksena nousseet energian hinnat saivat aikaan reippaan kasvun energiainvestoinneissa, raportissa todetaan.
Sodan vaikutukset näkyivät erityisesti viennin heikentymisessä. Syksyn 2021 ennusteessa viennin ennustettiin kasvavan 5,8 prosenttia, mutta kasvu jäi 1,7 prosenttiin. Myös yksityinen kulutus kasvoi ennustettua vähemmän. Investointien kasvu oli odotettua vahvempaa, samoin kuin julkisen kulutuksen. Yksityiset investoinnit kasvoivat 6,1 prosenttia vuonna 2022, kun syksyllä 2021 odotettiin 3,7 prosentin kasvua. Vahvasta teollisuuden kysynnästä johtuen työllisyys lisääntyi ennustetta nopeammin. Lisäksi työllisyyden erittäin nopea kasvu vuonna 2022 yllätti valmiiksi positiivisista odotuksista huolimatta myönteisesti myös palvelutoimialoilla.
Vuonna 2022 inflaatio kiihtyi erityisesti energian hintojen nousun myötä. Vuonna 2022 hinnat nousivat 7,1 prosenttia kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna, kun syksyn 2021 ennusteessa inflaation ennustettiin jäävän 1,6 prosenttiin.
Julkisen talouden rahoitusasema osoittautui ennustettua paremmaksi. Vaikka talouskasvu oli ennakoitua heikompaa, parani julkisen talouden rahoitusasema ennakoitua nopeammin, alijäämäksi ennakoitiin 2,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta alijäämä oli 0,9 prosenttia. Julkisyhteisöjen toteutunut velkasuhde oli ennustettua suurempi, mihin osaltaan vaikutti myös kesällä 2022 tehty velkatilastojen menetelmämuutos. Raportissa huomioidaan kuitenkin, että julkaisun aikana käytössä oli Tilastokeskuksen ennakkotiedot vuoden 2022 talouskehityksessä.
Maaliskuussa 2022 kuluttajien luottamus kääntyi jyrkkään laskuun ja syyskuussa 2022 luottamus oli koko mittaushistorian 1995–2022 heikoin. Vuonna 2022 myös sähkön ja polttoaineiden hinnat nousivat korkeammalle kuin koskaan aikaisemmin ja kotitalouksien yhteenlaskettu ostovoima heikkeni 2 prosenttia.
– Tätä taustaa vasten suhteutettuna on oikeastaan ihme, että yksityinen kulutus kuitenkin kasvoi yli 2 prosenttia vuonna 2022, raportissa kerrotaan.
Julkinen kulutus kasvoi vuonna 2022 huomattavasti enemmän kuin syksyllä arvioitiin. Kulutusmenoja kasvattivat myös Venäjän hyökkäyssodasta johtuva varautumisen ja maahanmuuttomenojen kasvu.
Nousseiden energiakustannusten ja muiden tuotantopanosten hintojen nousun vuoksi inflaatio laaja-alaistui edellisen vuoden aikana ja loppuvuodesta lähes kaikkien hyödykkeiden hinnat nousivat nopeasti. Erityisesti elintarvikkeiden hinnat kääntyivät nousuun. Palveluiden ja tavaroidenkin hintojen nousu kiihtyi loppuvuotta kohden. Vuoden aikana nopeasti kiihtynyt inflaatio johti myös nopeaan rahapolitiikan kiristämiseen, mikä alkoi näkyä kuluttajahintaindeksissä omistusasumiseen sisältyvien asuntolainojen korkojen nousuna.
