Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vasta-ainetutkimuksen mukaan valtaosalla suomalaisväestöstä on koronatartunnasta kertovia vasta-aineita elimistössään.
Tutkimustuloksen mukaan aikuisväestöstä 73 prosentilla on ollut koronatartunta joko ennen vuoden 2022 tai kevään 2023 tutkimusajankohtaa. Alle 30-vuotiaista aikuisista tartunnan saaneiden osuus on 86 prosenttia ja yli 65-vuotiaista 60 prosenttia.
Vasta-ainetutkimuksen perusteella voi sanoa, että koronatartunnat ovat olleet huomattavan yleisiä väestössä ja myös aiemmin tartunnan saaneilla.
– Rokotusten ja tartuntojen seurauksena väestössä on muodostunut immuniteettia erilaisia omikronmuunnoksia vastaan, mikä ylläpitää hyvää suojaa vakavaa tautia vastaan, THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin kertoo.
– Tartunnan saaneet eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, sillä etenkin ikääntyneistä huomattavan suurella osalla suoja perustuu yksin rokottamalla aikaansaatuun immuniteettiin, Melin kertoo.
Tartunnan saaneiden osuus on jatkanut kasvuaan kaikissa tutkimukseen kuuluvissa ikäryhmissä kuluneen puolen vuoden aikana. Myös uusintatartunnat ovat olleet yleisiä. Niistä tutkittavista, joilta vuoden 2022 lopussa mitattiin tartunnasta kertovia vasta-aineita, 80 prosentilta löydettiin vasta-aineita myös puoli vuotta myöhemmin keväällä 2023. Neljäsosalla heistä oli ollut uusi tartunta loka-joulukuun 2022 ja huhti-kesäkuun 2023 välillä.
Koronaviruksen evoluutiota ja alalinjoja on seurattu Suomessa vuoden 2021 lopusta sekvensoimalla maantieteellisesti kattava otanta PCR-positiivisista näytteistä. Väestön immuniteetti kasvaa rokotusten ja SARS-CoV-2-viruksen jatkuvan laajamittaisen kierron seurauksena. Tällöin evolutiivinen paine ohjaa viruksia muuntumaan siten, että ne pystyvät väistämään aiempaa immuniteettia.
THL:n ennakkoarvion mukaan iäkkäille ja tietyille riskiryhmille suositellaan todennäköisesti syksyllä koronarokotteen tehosteannosta. Rokote on tarkoitus antaa samanaikaisesti influenssarokotuksen kanssa marras-joulukuussa.