Suomalaisten enemmistö pitää ydinvoiman lisärakentamista parhaana ratkaisuna sähköntuotannon lisäämiseksi.
Sen suosio on kuitenkin hieman laskenut energiakriisin huippulukemista. Myös sukupuolien välillä näkyy iso ero kannatuksessa.
Asia selviää EVAn syksyn 2026 Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Kuusi kymmenestä suomalaisesta pitää ydinvoiman lisärakentamista parhaana ratkaisuna Suomen sähköntuotannon lisäämiseksi. Viidennes on asiasta eri mieltä.
Ydinvoiman lisärakentamista parhaana ratkaisuna pitävien osuus on pienentynyt keväästä 2024 neljä prosenttiyksikköä ja syksyn 2022 huippulukemista kahdeksan prosenttiyksikköä. Kannatus on silti selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen Venäjän hyökkäyssodan laajentumista ja sitä seurannutta energiakriisiä.
Miehistä yli kolme neljästä (77 prosenttia) pitää lisäydinvoimaa parhaana ratkaisuna, naisista vain neljä kymmenestä (41 prosenttia).
– Ydinvoiman lisärakentaminen on vakiinnuttanut asemansa suomalaisten suosimana energiaratkaisuna. Sukupuolten välinen ero on silti hämmästyttävän suuri. Miehille lisäydinvoima näyttäytyy selvästi muita useammin parhaana ratkaisuna, kun taas naisten suhtautumisessa korostuu varauksellisuus, EVAn viestintäpäällikkö Mikko Laakso sanoo tiedotteessa.
Puolueista myönteisimmin lisäydinvoimaan suhtautuvat perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat.
Lähes puolet suomalaisista katsoo, että seuraavan hallituksen tulisi hyväksyä kaikki olemassa olevat lupaehdot täyttävät ydinvoimaloiden lupahakemukset. Neljännes vastustaa ajatusta.
Lupakysymyksessä sukupuolten välinen ero kasvaa peräti 46 prosenttiyksikköön. Miehistä 72 prosenttia hyväksyisi kaikki lupaehdot täyttävät hakemukset, mutta naisista vain neljännes.
Ydinvoiman lisärakentamisesta keskustellaan tilanteessa, jossa Suomen sähkönkulutuksen ennakoidaan kasvavan voimakkaasti. Fingridin syksyn 2026 skenaarioissa sähkönkulutus kasvaa vuoteen 2030 mennessä 106–123 terawattituntiin nykyisestä noin 85 terawattitunnista. Datakeskusten sähkönkäyttö voisi samassa ajassa kasvaa noin kahdesta 9–18 terawattituntiin.
– Datakeskukset ja teollisuuden investoinnit voivat kasvattaa sähkön tarvetta nopeasti. Ydinvoiman etuna on säästä riippumaton sähköntuotanto, mutta uusien voimaloiden rakentaminen on hidasta ja kallista. Seuraavien hallitusten keskeisiä kysymyksiä onkin, miten sähkön saatavuus ja kohtuullinen hinta turvataan ja kuka kantaa uusien investointien riskit, Laakso sanoo.