Yli puolet suomalaisista on kohdannut digimaailman huijausyrityksiä viimeisen vuoden aikana, ilmenee S-pankin Arjen turvabarometri -kyselytutkimuksesta.
Vastaajista 59 prosenttia on saanut pankin, muun yrityksen tai viranomaisen nimissä huijausviestin tai -puhelun.
Suomalaiset luottavat kuitenkin vahvasti omaan digiosaamiseensa, mikä näkyy erityisesti uskossa kykyyn tunnistaa huijaukset. Lähes yhdeksän kymmenestä kokee tunnistavansa digihuijaukset ainakin jossain määrin, ja nuoret kokevat muita useammin olevansa täysin varmoja osaamisestaan.
Miehet arvioivat osaamisensa hyväksi hieman naisia useammin. Vain harva kertoo luovuttaneensa pankkitunnuksensa huijaussivustolle, tai pankkitililtä on viety tai yritetty viedä rahaa.
– Suomalaiset ovat kyselyn mukaan kovin itsevarmoja omasta osaamisestaan tunnistaa huijausyrityksiä, mutta valitettavasti omat mielikuvat ja tilastot eivät täysin kohtaa. S-Pankin oman ja esimerkiksi Finanssialan datan perusteella huijauksiin kuitenkin langetaan, S-Pankin tietoturvajohtaja Leo Niemelä sanoo tiedotteessa.
– Esimerkiksi vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin huijata yhteensä 148 miljoonaa euroa. Tästä summasta pankit onnistuivat kuitenkin estämään tai palauttamaan huijattuja maksuja 75,5 miljoonan euron edestä. Pankeilla ja muilla toimijoilla on tärkeä rooli jatkuvasti informoida asiakkaita huijauksista ja niiden kehittymisestä, jotta ihmisillä on mahdollisuus niiltä suojautua.
Verkko- ja digihuijaukset muuttavat nopeasti muotoaan teknologian kehittyessä ja rikollisten etsiessä uusia keinoja. Huijaukset ovat muuttuneet yhä uskottavammiksi ja paremmin kohdennetuiksi, ja muistuttavat arjen aitoja tilanteita.
– Sähköpostihuijauksista on viime aikoina siirrytty yhä enemmän puhelinhuijauksiin, vaikka niitä on edelleen määrällisesti vähemmän. Näissä huijauksissa menetetyt summat ovat usein suurempia, koska asiakas toimii tilanteessa itse. Voi tulla yllätyksenä, että tällaisissa tapauksissa menetettyä rahaa ei välttämättä korvata, Niemelä muistuttaa.
Huijauksia levitetään yhä enemmän myös sosiaalisen median kautta. Rikolliset houkuttelevat käyttäjiä mainosten ja viestien avulla klikkaamaan linkkejä huijaussivustoille, jotka on tehty näyttämään aidoilta.
Niemelän mukaan myönteistä on se, että huijauksia torjutaan yhä enemmän ennakolta.