Suomalaisten suuri enemmistö haluaa tiivistää pohjoismaista yhteistyötä tuntuvasti. Yli puolet suomalaisista olisi valmis yhteispohjoismaiseen päätöksentekoon puolustuksessa ja rajavalvonnassa, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kevään 2026 Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Suomalaisista 84 prosenttia katsoo, että kasvaneet globaalit uhat edellyttävät Pohjoismaiden yhteistyön voimakasta tiivistämistä. Vain kolme prosenttia on asiasta eri mieltä.
Enemmistö (55 prosenttia) päättäisi ulkorajojen valvonnasta pääosin yhteispohjoismaisesti. Lähes yhtä moni (54 prosenttia) suosisi yhteispohjoismaista päätöksentekoa puolustuspolitiikassa. Molemmissa kysymyksissä kolmasosa (34 prosenttia) säilyttäisi päätöksenteon pääosin kansallisena.
Myös yhteinen ulkopolitiikka saa huomattavaa kannatusta. Suomalaisten näkemykset jakautuvat kuitenkin tasan: 43 prosenttia suosisi yhteispohjoismaista päätöksentekoa ja yhtä moni säilyttäisi päätösvallan kansallisena.
– Pohjoismaat ovat suomalaisille paljon enemmän kuin samanmielisten naapureiden joukko. Epävakaassa maailmassa yhteistyöltä odotetaan konkreettista turvaa. Suomalaiset olisivat valmiita tekemään yhdessä jopa puolustusta ja rajavalvontaa koskevia päätöksiä, sanoo EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto tiedotteessa.
Ilmastopolitiikka yhteispohjoismaiseksi
Myös ilmastopolitiikasta (52 prosenttia) ja luontokadon torjumisesta (51 prosenttia) voitaisiin enemmistön mielestä päättää yhteispohjoismaisesti, mutta valmius yhteispohjoismaiseen päätöksentekoon vähenee selvästi, kun siirrytään talouteen ja hyvinvointipalveluihin.
Ruotsi koetaan Pohjoismaista läheisimmäksi. Seitsemän kymmenestä suomalaisesta (70 prosenttia) näkee Suomella ja suomalaisilla olevan paljon yhteistä Ruotsin ja ruotsalaisten kanssa.
– Suomalaiset tekevät selvän eron kansallisen päätösvallan ja yhteisten turvallisuusetujen välillä. Puolustuksessa ja rajavalvonnassa halutaan yhdistää voimia, mutta verotuksesta, työmarkkinoista ja hyvinvointipalveluista päätettäisiin mieluummin itse. Pohjoismainen yhteistyö saa vahvan tuen, mutta kansallisvaltiosta ei haluta luopua, Haavisto sanoo.
Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.3.–13.4.2026. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pois lukien Ahvenanmaa).
Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.